Suuri joukko jyväskyläläisvanhempia vastustaa kaupungin uusia kouluverkkosuunnitelmia, jotka liittyvät normaalikouluun.

Normaalikoulu on yliopiston harjoittelukoulu, jossa opettajaopiskelijat tekevät harjoittelujaksojaan vakituisten opettajien ohjauksessa. Se kuuluu Jyväskylän kaupungin kouluverkkoon.

Jyväskylän kaupunki ja normaalikoulu ovat pari vuotta neuvotelleet siitä, miten koulu saisi lisää oppilaita opettajaopiskelijoiden harjoittelua varten.

Neuvottelutyöryhmä pitää yhtenä vaihtoehtona sitä, että kaupunki ohjaa oppilaita tietyiltä alueilta normaalikouluun. Muutokset koskisivat muun muassa Keltinmäen, Kortemäen, Kypärämäen ja Köhniön alueita.

Yhtenä vaihtoehtona on ohjata Kilpisen koulun alaluokat normaalikouluun. Kilpisestä tulisi 5.–9. luokkien yhtenäiskoulu, jonne alakoululaiset tulisivat Keltinmäen ja Kypärämäen koulusta.

Vanhemmat muistuttavat lähikouluperiaatteesta

Vanhempien mukaan kaupunki ei ajattele lasten etua, jos se ohjaa lapset muualle kuin omaan lähikouluun.

Kouluverkkosuunnitelmaa vastustava kuntalaisaloite keräsi kuukaudessa 1411 nimeä.

Aloitteen sekä 5- ja 3-vuotiaiden poikien isä Aapo Kovanen arvostelee kaupunkia siitä, että kouluverkkotyön lähtökohtana on ollut yliopiston tarve.

– Meidän mielestämme lasten edun pitäisi olla ensisijainen lähtökohta tällaisille uudistuksille.

Kuntalaisaloitteen allekirjoittajat vaativat, että kaupunki tekee kaikista muutosvaihtoehdoista lapsilähtöiset vaikutusten arvioinnit.

Lisäksi aloite edellyttää, että Keltinmäen, Kilpisen ja Kypärämäen kouluissa on jatkoissakin vuosiluokat 1.–6.

Yhden vaihtoehdon mukaan Kilpisen alakoululaiset siirtyisivät normaalikouluun. Keltinmäen ja Kypärämäen lapset kävisivät viidennestä luokasta eteenpäin koulua Kilpisessä.

– Pienten poikien vanhempana haluan pitää kiinni siitä, että nämä ensimmäiset kouluvuodet pystytään toimimaan lähikoulussa ja samassa ympäristössä, Kovanen sanoo.

Kovasen mukaan vanhemmat eivät kiistä yliopiston ja normaalikoulun oppilastarvetta – kunhan muutoksia ei tehdä lasten ja perheiden hyvinvoinnin kustannuksella.

Normaalikoulun johtava rehtori Antero Hietamäki sanoo, että koulu ei varsinaisesti kärsi oppilaspulasta. Kyse on riittävän opetusharjoittelun turvaamisesta.

– Se vaatii sopivan oppilasmäärän suhteessa opettajaksi opiskelevien määrään. Meillä oppituntien määrä tahtoo jäädä liian pieneksi harjoittelun järjestämiseen.

Normaalikoulu tarvitsisi Hietamäen mukaan yhden uuden 20 oppilaan luokan. Tällä hetkellä alakoulussa on kolme ensimmäistä luokkaa, joissa on yhteensä 60 oppilasta. Jatkossa ekaluokkalaisia olisi siis 80.

Hietamäki korostaa sitä, että kaupunki päättää omasta kouluverkostaan ja oppilaiden ohjaamisesta. Työryhmä on etsinyt molemmille osapuolille sopivaa ratkaisua.

– Tämä on tietenkin sopimuskysymys, ja sen pitää olla molempien osapuolten näkökulmasta järkevää.

Jyväskylän perusopetuksen palvelujohtaja Sami Lahti sanoo, että työryhmän tehtävänä on ollut miettiä sekä normaalikoulun oppilastilannetta että kaupungin omaa koulutarvetta.

Jyväskylän oppilasmäärä vähenee ennusteiden mukaan lähivuosina jyrkästi, mutta muutoksessa on suuria alueellisia eroja. Esimerkiksi Kortepohjassa oppilasmäärä on kasvanut odotettua enemmän, mutta keskustassa suunta on vähenevä.

Kortepohjan uusi päiväkotikoulu on Lahden mukaan tällä hetkellä niin täynnä, että sinne ei mahdu yhtään uusia oppilaita. Ensi syksyn ekaluokkalaisia on ohjattu muihin kouluihin, muun muassa normaalikouluun.

Yksi vaihtoehto olisi Kortepohjan englanninkielisen opetuksen siirtäminen normaalikouluun. Se olisi Hietamäen mukaan mieleinen ratkaisu myös yliopistolle.

– Se tukisi myös yliopiston laajenevaa kansainvälistä englanninkielistä kasvatustieteen alan koulutusta, hän sanoo.

Sami Lahti muistuttaa, että työryhmä ei tee päätöksiä, vaan valmistelee päättäjille erilaisia vaihtoehtoja siitä, miten tulevaisuudessa voitaisiin toimia.

Lahden mukaan työryhmä saa esityksensä valmiiksi maaliskuun loppuun mennessä. Tavoitteena on, että päättäjät ratkaisevat asian tämän kevään aikana.

Mahdolliset kouluverkkomuutokset tulisivat voimaan syksyllä 2027. Lahti kertoo, että ne toteutettaisiin vuosiluokka kerrallaan ekaluokkalaisista alkaen yhdeksän vuoden aikana.

Kuntalaisaloite kouluverkosta luovutettiin Jyväskylän kaupungille tänään.