Helsingin JEF-kokouksen isäntä, tasavallan presidentti Alexander Stubb keräsi paikalle tulleilta ulkomaisilta toimittajilta kiitosta näkyvästä kansainvälispoliittisesta roolistaan.
– Stubbista on tullut pohjoismaisen puolustuksen keulakuva. Jos Alexander Stubbia ei olisi, hänet pitäisi keksiä, Viron yleisradion ERR:n ulkomaantoimittaja Arni Alandi sanoo.
JEF-maiden kokousta seurasi Helsingissä satakunta toimittajaa noin kymmenestä maasta.
Puolan television Brysselin-kirjeenvaihtaja Laura Chazanow katsoo myös, että Stubb on osoittanut hallitsevansa epävakaan transatlanttisen suhteen aikana, jolloin Atlantin eri puolilla näkemykset ovat paikoin hyvinkin eriseuraisia.
– Stubb on erittäin taitava diplomaatti. Mielestäni on ihailtavaa, miten Stubb on navigoinut Atlantin yli, Chazanow sanoo.
Chazanow kertoo olevansa vaikuttunut myös siitä, että suomalaisilla on kotona säilykkeitä ja vettä kriisin varalle:
Puolalaiskirjeenvaihtaja tähdentää, että vaikeissakin ajoissa pitää muistaa transatlanttinen suhde ja se, että Yhdysvallat on Natossa vahvin valta.
Alankomaalainen politiikantoimittaja Edo van der Goot Nu.nl-verkkomediasta kertoo juuri lukeneensa Stubbin kirjan ja arvioi Stubbin ymmärtävän hyvin, miten paljon Euroopalla on maailmanmyllerryksen keskellä pelissä.
Van der Goot arvelee, että Stubbilla voisi olla presidenttikauden jälkeen tilausta EU:n tai Naton johdossa:
Van der Goot sanoo Stubbin ymmärtäneen, miten pienten maiden tulee toimia maailmannäyttämöllä.
JEF on pienten maiden isompi nyrkki
JEF eli Joint Expeditionary Force on Britannian johtama sotilaallinen yhteenliittymä, jossa ovat mukana myös Alankomaat sekä Pohjoismaat ja Baltian maat. Maat pyrkivät siihen, että ne voivat tarvittaessa toimia nopeasti kriisitilanteessa.
Ulkomaiset toimittajat pitävät JEF-konklaavia tavan kansalle vielä vähän vieraampana, mutta aikaan erittäin sopivana yhteistyöelimenä.
– Etenkin tänä aikana on tärkeämpää kuin koskaan, että pienet maat tekevät yhteistyötä tällaisessa elimessä. JEF-yhteistyössä pienet maat yrittävät muodostaa isomman nyrkin, koska meiltä on loppumassa isot ystävät, Edo van der Goot toteaa.
Van der Gootin mukaan Alankomaissa varsin yleisesti politiikassa puhutaan jo siitä, että Yhdysvallat ei ole enää todellinen liittolainen. Siksi van der Gootin mielestä on tärkeää vahvistaa olemassa olevia samanmielisten liittoumia, kuten JEF-yhteistyötä. Tosin vielä hänestä on toteen näyttämättä, kuinka rohkeaksi yhteistyöelimeksi JEF muotoutuu.
Virolaisesta näkökulmasta JEF-yhteistyö on yksi palikka pienen maan turvallisuuden parantamiseksi aggressiivisen Venäjän naapurissa.
– Kun Yhdysvallat tuntuu olevan vähän pelistä pois, meidän täytyy hakea mukaan kaikki muut vaihtoehdot. Luonnollisesti tällainen JEF-yhteistyö Iso-Britannian kanssa ja muiden isojen eurooppalaisten liittolaisten kanssa olisi yksi ihan hyvä vaihtoehto, toimittaja Arni Alandi avaa virolaisten ajattelua.
Alandin mukaan Virossa surettaa, että kaikki Euroopassa eivät vieläkään näytä ymmärtäneen, kuinka iso vaara Venäjä on.
– Tämä on organisaatio, joka voi osallistua Viron puolustukseen. Viro on pieni valtio, ja meillä täytyy olla kaikki konstit pelissä mukana.
Ukraina haluaa JEF-joukkoon
Ukrainan presidentti Volodmyr Zelenskyi kertoi Helsingin kokousväelle lähettämässään videoviestissä, että Ukraina olisi halukas mukaan JEF-maiden joukkoon.
Helsingin kokouksen julkilausumassa Ukrainan kanssa tehtävää yhteistyötä sanottiin jatkettavan, mutta varsinaisten JEF-maiden joukkoon ovi ei auennut.
Alankomaalainen turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut toimittaja Edo van der Goot peräsi yhteenliittymältä pelottomia ratkaisuja roolinsa vahvistamiseksi. Yksi niistä olisi juuri ovien avaaminen Ukrainalle.
– Se olisi rohkea veto. Ukrainalla ja JEF-mailla on jo erityissuhde, Ukraina ja ehkäpä muitakin maita pitäisi ottaa mukaan, esimerkiksi Puola, van der Goot sanoo.
