Valtioneuvosto asetti torstaina yhteistyössä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa Saamelaisten totuus- ja sovintokomission suosituksia arvioivan parlamentaarisen työryhmän koordinaatio- ja seurantaryhmän.

Ryhmä tukee parlamentaarisen työryhmän työtä ja vahvistaa yhteistyötä keskeisten toimijoiden välillä.

Marraskuussa 2025 asetettu parlamentaarinen työryhmä valmistelee yhteisen näkemyksen siitä, mihin toimiin Saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraportin suositusten perusteella tulee ryhtyä.

Ryhmän tavoitteena tukea parlamentaarista työryhmää

Koordinaatio- ja seurantaryhmän tehtävänä on tukea parlamentaarisen työryhmän työtä suositusten arvioinnissa, koordinoida yhteistyötä parlamentaarisen työryhmän, Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen välillä sekä seurata eri toimijoiden työtä suositusten edistämiseksi ja toimeenpanemiseksi. Lisäksi ryhmä edistää loppuraportin tiedon välittymistä suomalaisessa yhteiskunnassa ja valtionhallinnossa.

Koordinaatio- ja seurantaryhmässä on edustus Saamelaiskäräjiltä, Kolttien kyläkokoukselta, valtioneuvoston kansliasta ja oikeusministeriöstä. Ryhmän puheenjohtajana toimii pääministerin valtiosihteeri Risto Artjoki.

Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio luovutti loppuraporttinsa valtioneuvostolle, Saamelaiskäräjille ja Kolttien kyläkokoukselle 4. joulukuuta 2025.

Ryhmä takaa, että saamelaiset ovat mukana prosessissa

Parlamentaarisen työryhmän asetettamista kritisoitiin siitä, että saamelaiskäräjiä ja kolttien kyläkokousta ei ollut virallisesti kuultu asiasta. Saamelaiskäräjien puheenjohtajan sijainen ja ryhmän jäsen Tuomas Aslak Juuso sanoo, että saamelaiskäräjät joutui silloin pohtimaan seuraavia askeleita.

– Oli paljon myös poliittista keskustelua siitä, miten me saamelaiset saisimme aikaan prosessin, jossa olemme osapuolina.

Uusi koordinaatio- ja seurantaryhmä on perustettu ongelman ratkaisemiseksi. Juuso sanoo, että saamelaisten kuulematta jättäminen olisi ollut iso haaste komission raportin ehdotusten toteuttamiselle.

– Jos katsoo alkuperäiskansaoikeuksien periaatteita, niin osallistaminen ja yhdessä tekeminen on ihan selvää.

Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff kertoo, että työryhmän asettaminen on ollut haasteellista.

– Meidän piti vääntää paljon ja tehdä kompromisseja siitä, millaisella mandaatilla ja tehtävällä tämä työryhmän työskentelee.

Molemmat odottavat, että työryhmästä on hyötyä ja saamelaiset voivat vaikuttaa asioihin.

– Ymmärrykseni on, että myös valtion puolesta valituilla ihmisillä on halua ja intoa lähteä edistämään työtä, Juuso sanoo.