Kaakkois-Suomen rajavartiosto on harjoitellut tällä viikolla uuden rajalain mahdollistamia toimenpiteitä suljetuilla Imatran, Nuijamaan ja Vaalimaan rajanylityspaikoilla.
Harjoituksessa testattiin maahantulijoiden käännyttämistä takaisin Venäjälle välineellistetyn maahantulon torjumiseksi.
– Poikkeuslaki mahdollistaa, että me voimme arviointimenettelyn kautta harkita, ettei ihmisiä otettaisi turvapaikkaprosessiin, jos heillä eivät siihen oikeudet täyty, sanoo Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Antti Virta.
Käännyttämisessä voidaan käyttää myös voimakeinoja.
Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Antti Virta kertoo uusista käytännöistä, jos itärajalla alkaa välineellistetty maahantulo.
Menettely koskee koko itärajaa riippumatta siitä, tulevatko ihmiset virallisen rajanylityspaikan kautta vai sen vierestä. Määräaikainen poikkeuslaki on voimassa vuoden 2026 loppuun asti, mutta sen käyttöönotosta on tehtävä aina erillinen päätös. Tähän mennessä lakia ei ole sovellettu.
Frontex ja santarmit apuna valvonnassa
Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla järjestettyyn harjoitukseen osallistui rajavartijoita Virosta sekä henkilöstöä Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexista.
– Ulkomaiset viranomaiset avustavat omien toimivaltuuksiensa puitteissa rajaturvallisuustehtävissä meidän tukena tällä alueella, Virta sanoo.
Frontexin virkamiesten toimivaltuudet ovat rajallisempia kuin muiden kansainvälisten viranomaisten. Rajoituksia on esimerkiksi aseiden käytössä.
Laajemmat toimintavaltuudet voivat tulla tarpeeseen, jos sotilaallisen uhkan mahdollisuus itärajalla kasvaa.
Siksi Rajavartiolaitos sopi viime vuoden lopulla puolisotilaallisten Euroopan santarmistojoukkojen eli Eurogendforin käytöstä.
Santarmit ovat sotilaallisesti järjestäytyneitä poliiseja, joita toimii useissa Euroopan maissa. He vastaavat omien maidensa rajaturvallisuudesta.
Organisaatiolla on 30 päivän valmiudessa oleva nopean toiminnan joukko, joka koostuu noin 800 santarmista.
Tämä joukko tulisi apuun, jos rajatilanne kärjistyy.
– Santarmistojoukkojen käyttö voisi esimerkiksi olla vaikean rajatilanteen ja sotilaallisen uhkan välillä oleva tilanne itärajalla, Virta kuvailee.
Maaliskuussa järjestettyyn harjoitukseen santarmistojoukkoja ei vielä osallistunut.
Itärajan esteaita hidastaa luvattomia rajanylittäjiä
Tämän vuoden lopussa valmistuva itärajan esteaita muuttaa rajavartiostojen toimintamalleja rajojen valvonnassa.
– Kun me saamme lähes koko meidän rajaosuudelta reaaliaikaista tilannekuvaa esteaidalta, niin meidän on kyettävä reagoimaan nopeasti jokaiseen poikkeamaan, Virta sanoo.
Apulaiskomentaja Antti Virta muistuttaa, ettei aita estä valtioiden välisen rajan yli tulemista, mutta hidastaa ylitystä ja antaa rajavartijoille aikaa reagoida.
– Aiemmin meillä on ollut rajalla noin metrin korkea piikkilanka-aita. Nyt haastavilla alueilla, kuten Imatralla, aita on toimiva työkalu välineellistetyn maahantulon hallintaan.
Tekoäly valvoo itärajaa
Aidassa on runsaasti kameroita ja erilaisia sensoreita, joita seurataan tekoälyn avulla. Ne havaitsevat ylimääräisen toiminnan ja liikkeen, ja hälyttävät paikallisten rajavartiostojen johtokeskuksien henkilökunnan.
– Suorituskykyä kehitetään tekoälyn avulla erityisesti hahmontunnistuksessa. Mutta aitaan liittyy paljon muutakin tekniikkaa, Virta sanoo.
Rajavartiolaitos kehittää myös radioteknistä valvontaa.
Itärajan esteaidassa ja vuonna 2027 käyttöön tulevissa Rajavartiolaitoksen lentokoneissa on tekniikkaa, jonka avulla tekoäly tunnistaa ja paikantaa radiojärjestelmiä sekä analysoi viestiliikennettä. Samalla tekoäly päättelee, onko rajalle tulossa ihmisiä, joiden ei siellä pitäisi olla.
Rajavartiolaitos on saanut myös EU:lta tukea miehittämättömän valvontajärjestelmän, käytännössä droonien hankintaan. Laitteita käytetään itärajan lisäksi Suomenlahden merialueella valvontaan.