Elinkeinoelämän keskusliitto EK on saanut monta tavoitetta läpi tällä vaalikaudella, mutta pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen maahanmuuttolinja ei ole miellyttänyt etujärjestöä.

– Neljä vuotta sitten, kun valmistauduttiin tähän vaalikauteen, me odotimme ja toivoimme, että olisi tehty monia uudistuksia ja olisi parannettu edellytyksiä työhön johtavalle maahanmuutolle. Mutta valitettavasti hallitus tältä osin kulki toiseen suuntaan, EK:n johtaja Ilkka Oksala kertoo Ylelle.

Etujärjestö vaatii nyt suunnanmuutosta maahanmuuttopolitiikassa ensi hallituskaudella. EK:n tavoitteena on, että Suomeen tulisi vähintään 45 000 työperäistä maahanmuuttajaa nettona vuosittain. EK alleviivaa, että se puhuu nimenomaan työhön johtavasta eikä humanitaarisesta maahanmuutosta.

– Syntyvyys on ollut pitkään niin alhainen, että tarvitsemme ehdottomasti työhön johtavaa maahanmuuttoa. Elinkeinoelämän keskusliitto on asettanut tavoitteen, jotta me selviämme erittäin epäedullisesta väestörakenteesta, joka meillä nyt on ja joka pahentuu jatkossa, Oksala sanoo.

Syntyvyys on ollut Suomessa viime vuosina historiallisen alhaisella tasolla. Väestönkasvu onkin selittynyt viime vuodet maahanmuutolla.

EK:n mukaan tulevan hallituksen pitäisi panostaa lisää maahanmuuttajien kotouttamiseen, jotta ihmiset pääsisivät mahdollisimman helposti osaksi yhteiskuntaa. Oksala viittaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan maanantaina julkaistuun raporttiin, jonka mukaan oikein toteutettuna kotouttaminen nivoo maahanmuuttajia osaksi yhteiskuntaa.

– Raportti osoittaa yksiselitteisesti, että oikein suunnatut kotouttamistoimenpiteet parantavat niihin osallistuvien työllistymismahdollisuuksia ja nostavat heidän keskipalkkaansa jatkossa. Eikä vaikutus jää pelkästään ensimmäiseen sukupolveen. Kotouttamistoimenpiteisiin osallistuvien maahanmuuttajien lapset työllistyvät paljon todennäköisemmin jatkossa.

Elinkeinoelämän huolena on se, että seuraavalla nousukaudella talouskasvu jää kiinni työvoiman saatavuudesta.

72 keinoa maahanmuuton lisäämiseen

EK kertoo yhteensä 72:sta esityksestä, joilla etujärjestö lisäisi työperäistä maahanmuuttoa Suomeen.

Eniten julkista keskustelua aiheuttanevat esitykset kahdeksan kuukauden työnhakuajasta, kotihoidontuen poistamisesta, saatavuusharkinnan lakkauttamisesta ja uudesta työnhakuviisumista.

Hallitus sääti lähes vuosi sitten lain, jonka mukaan työperusteisella oleskeluluvalla maassa olevan maahanmuuttajan pitää poistua Suomesta, jos hän ei löydä uutta työtä kolmen kuukauden sisällä irtisanoutumisesta tai irtisanomisesta. Poikkeuksena lakiin tulivat erityisasiantuntijat ja yli kaksi vuotta Suomessa asuneet maahanmuuttajat, joiden osalta määräaika on kuusi kuukautta.

– Yritykset haluavat tehdä huolellisesti rekrytointipäätökset. Nämä prosessit kestävät, joten kolmen kuukauden määräaika on liian lyhyt.

Usein yritykset haastattelevat hakijoita useaan otteeseen ja järjestävät soveltuvuustestejä. Oksalan mukaan sääntö saattaa johtaa siihen, että maahanmuuttajat valitsevat Suomen sijasta toisen maan.

Kotihoidontuen EK lakkauttaisi kaikilta, ei pelkästään maahanmuuttajilta. Oksalan mukaan tuki syrjäyttää naisia työmarkkinoilta ja asettaa useat maahanmuuttajaperheiden lapset takamatkalle kouluissa.

– Osa näistä lapsista saattaa olla ihan hyvin syntynyt Suomessa, ja he saattavat olla 7-vuotiaaksi saakka kotona ja vasta peruskoulussa ryhtyä harjoittamaan suomen kieltä. He tulevat valtavalta takamatkalta oppimaan lukemista, kirjoittamista ja laskemista.

Oksalan mukaan varhaiskasvatus esimerkiksi päiväkodissa edistäisi lasten suomen kielen oppimista.

EK: Saatavuusharkinnasta pitäisi luopua

Elinkeinoelämän keskusliitto on pitkään esittänyt saatavuusharkinnasta luopumista. Saatavuusharkinnalla tarkoitetaan sääntöä, jonka mukaan yritykset eivät saa palkata työntekijöitä EU:n ulkopuolelta, jos Suomesta tai unionin alueella löytyy työvoimaa kyseiseen tehtävään.

EK:n mukaan saatavuusharkinnasta tulee luopua kaikissa työtehtävissä, joista maksetaan vähintään 1 600 euron kuukausipalkkaa.

– Tavoite perustuu siihen, että saadaan prosessit mahdollisimman nopeiksi ja joustaviksi. Jos saamme prosessit täällä sujuviksi, niin silloin tulee työvoimaa, jota toivomme tänne Suomeen. Jos meillä on hitaat prosessit, niin saattaa käydä, että nämä valikoivat jonkun muun maan kuin Suomen.

Työntekijäjärjestöistä esimerkiksi SAK on vastustanut saatavuusharkinnasta luopumista. SAK on pelännyt, että harkinnasta luopuminen johtaa ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön ja työehtojen polkemiseen.

Ulkomaisille erityisosaajille EK puolestaan loisi työnhakuviisumin, jonka turvin he voisivat aloittaa työnhaun Suomessa. Viisumien edellytyksenä olisi todennäköinen työllistyminen työhön, johon ei sovelleta saatavuusharkintaa.

– Nyt puhutaan erittäin osaavasta työvoimasta, joka pisteytettäisiin. He voisivat tulla Suomeen hakemaan töitä ilman, että he tietävät valmiiksi, että täällä on työpaikka. Ja tähän liittyisi tällainen pisteytysjärjestelmä.

Työministeri Matias Marttinen (kok.) käynnisti viime vuoden syyskuussa selvityksen, jonka tarkoituksena on käydä läpi Suomeen soveltuvia maahanmuuton pisteytysmalleja. Pisteytysmalleja on käytössä ainakin Kanadassa, Itävallassa ja Saksassa.