Tulevaisuustutkija ja ennakoinnin asiantuntija Otto Tähkäpäätä turhauttaa. Yhteiskunnassa tuntuu toistuvan yksi ilmiö.

Tietoon, kehityskulkuihin ja ennusmerkkeihin ei Tähkäpään mielestä reagoida riittävän ajoissa, ja siksi asiat tuntuvat tulevan aina yllätyksenä.

Vaikka tulevaisuus on monin tavoin yllättävä ja arvaamaton, on silti paljon asioita, joita voi myös ennakoida, hän sanoo.

Yksi tällainen olisi ollut nuorten tulevaisuususko, jonka murenemisesta Tähkäpää on varoitellut pitkään.

– Jo kymmenen vuotta sitten kaikki käynnissä olevat kehityskulut viittasivat siihen, että ne tulevat horjuttamaan nuorten tulevaisuususkoa. Tästä huolimatta havahdumme ongelmaan nyt, kun maito on jo kaatunut lattialle.

Nuorten tilanteesta on puhuttu julkisuudessa viime aikoina.

Tuoreen nuorisobarometrin mukaan nuorten tyytyväisyys elämään on romahtanut.

Jo edellisenä vuonna 2024 samassa kyselyssä nuorten usko omaan tulevaisuuteen oli vajonnut historiallisen matalalle.

Opetus- ja kulttuuriministeriö piti tulosta niin huolestuttavana, että se asetti asiantuntijaryhmän selvittämään syitä nuorten toivottomuudelle ja etsimään keinoja sen palauttamiseksi.

Työryhmässä istunut Tähkäpää on tyytyväinen, että asiaan on vihdoin herätty. Vaikka maito onkin jo kaatunut lattialle, jotain voi vielä tehdä.

– Helppoja hokkupokkus-temppuja ei ole tarjolla. Tarvitsemme pitkäjänteisiä yhteiskunnallisia uudistuksia. Samaan aikaan on paljon asioita, joilla voimme laittaa perusasioita kuntoon lyhyelläkin aikavälillä ja joita voimme lähteä tekemään jo tänään, hän sanoo.

Nuoret kokevat sukupolvien välistä epäoikeudenmukaisuutta

Ilmastonmuutos, koronapandemia, sodat, huonot työllisyysnäkymät, mielenterveysongelmat. Nuorten optimismin heikkenemiseen on lukuisia syitä.

Tähkäpään mielestä tulevaisuususkon hiipumiseen vaikuttaa osaltaan myös nuorten kokemus sukupolvien välisestä epäoikeudenmukaisuudesta.

Asiat, jotka edellisille sukupolville ovat olleet itsestäänselvyyksiä, näyttäytyvät Tähkäpään mukaan nuorille epävarmoina ja mahdottominakin.

Sellaisia ovat esimerkiksi vakituinen työpaikka ja perheen perustaminen.

– Samaan aikaan nuoret hyvin vahvasti kokevat, että yhteiskunta ja päätöksentekojärjestelmä priorisoivat nykyhetkeä ja hyvin lyhytjänteisiä tarpeita. Nuorten tulevaisuuden kannalta isot kysymykset jätetään ratkaisematta ja monien nykyisten ongelmien kustannukset jäävät nuorten maksettavaksi.

Yksi työryhmän ehdotus onkin, että sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus kirjattaisiin lakiin. Tällöin nuorten oikeuksien ja tulevaisuuden huomioiminen päätöksenteossa ei perustuisi vain kulloinkin vallassa olevien päättäjien hyväntahtoisuuteen.

Työryhmä vaatii, että Suomessa käynnistetään laaja keskustelu siitä, miten vastuut, valta, oikeudet ja kustannukset jaetaan yhteiskunnassa eri sukupolvien näkökulmasta oikeudenmukaisella tavalla.

Vanhemmat sukupolvet eivät ymmärrä nuoria

Vaikka nuorilla on nyky-yhteiskunnassa enemmän tapoja vaikuttaa kuin koskaan aiemmin, nuoria ei Tähkäpään mielestä oikeasti kuulla tarpeeksi.

Hänen mukaansa nykyiset päättäjäsukupolvet eivät ymmärrä, millaista nuoruus tämän hetken maailmassa on. Siitä seuraa nuorten kokemus ohipuhumisesta.

Julkisessa keskustelussa nuoriin kohdistuu melko paljon suoranaista vähättelyä ja jopa pilkkaa, Tähkäpää sanoo.

– Se on omiaan myös heikentämään uskoa tulevaisuuteen. Väitän, että tässä on aika suuri ymmärryskuilu. 1960-luvulla ei tarvinnut miettiä, viekö tekoäly kaikki työt tai tuhoutuuko elinkelpoinen planeetta.

Nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi työryhmä ehdottaa äänestysikärajan laskemista 16 ikävuoteen.

Ikärajan alentaminen tasoittaisi epätasapainoa vaaliuurnilla suurten vanhenevien ikäluokkien ja yhä pienenevien nuorten ikäluokkien välillä.

Se olisi demokratian kannalta tärkeää, Tähkäpää sanoo.

– Eduskunnassa tehdään isoja päätöksiä, joiden vaikutukset ulottuvat kauas tulevaisuuteen ja määrittävät monella tavalla maailmaa, missä nuoret ja tulevat sukupolvet tulevat elämään. Mutta nuoret itse eivät voi millään tavalla vaikuttaa niihin päätöksiin.

Yksi tärkeä toimenpide-ehdotus liittyy Tähkäpään mukaan lapsiperheköyhyyden vähentämiseen. Työryhmän mukaan lapsiperheköyhyys pitäisi puolittaa viidessä vuodessa.

– Jos arki on sinnittelyä ja taloudellisessa epävarmuudessa elämistä, on aika vaikea suhtautua kovin valoisasti tulevaisuuteen.

Tulevaisuudesta pitää puhua ratkaisukeskeisesti

Nuorten optimismin heikkenemiseen vaikuttaa Tähkäpään mukaan myös yleinen tapa keskustella tulevaisuudesta.

Tähkäpään mielestä suomalaiset tapaavat synkistellä tulevaisuuden edessä.

– Tuntuu, että tulevaisuus vain vyöryy meidän päälle ja me yritämme jotenkin selviytyä ja ehkä vähän suojautuakin siltä.

Tähkäpään mukaan olisi tärkeää luoda näköaloja ja vaalia ratkaisukeskeisyyttä. Tulevaisuuteen voi itse vaikuttaa ja sielläkin on toivottavia ja tavoittelemisen arvoisia asioita.

Alunperin Tähkäpään ideasta syntyi vuonna 2017 perustettu Tulevaisuuskoulu. Sen päämäärä on vahvistaa eri-ikäisten tulevaisuustaitoja työpajojen, leirien ja koulutusten avulla.

Tähkäpään mukaan Tulevaisuuskoulussa on käynyt hyvin ilmi kuinka lapset ja nuoret kokevat, ettei heidän kanssaan ole pysähdytty keskustelemaan tulevaisuudesta riittävästi.

Työryhmä haluaakin nyt lisätä tulevaisuuskasvatusta kouluihin ja vahvistaa nuorten parissa toimivien aikuisten tulevaisuuskasvatusosaamista.

– Tämän kaltainen työskentely tulevaisuuden äärellä vähentää siihen liittyvää ahdistusta, pelkoa ja epämääräisyyttä. Tulevaisuuden ilmiöt eivät katoa, mutta ne saavat hallittavamman muodon.

Katso videolta Otto Tähkäpään lohduttavat sanat nuorille, joita tulevaisuus huolettaa.