Sota Lähi-idässä on jatkunut nyt tasan kolme viikkoa. Tilanne paheni entisestään tällä viikolla, kun Yhdysvaltain tukema Israel ja Iran ryhtyivät tuhoamaan toistensa energialaitoksia. Samanaikaisesti Israel on iskenyt Libanoniin niin, että miljoona libanonilaista on joutunut jättämään kotinsa.
Sota on jo nyt heittänyt varjonsa maailmantalouteen.
– Sota on eskaloitunut selvästi alueelliseksi sodaksi sekä Persianlahden alueella, mutta myös Libanonin suunnassa, sotatieteiden tohtori Juha Mäkelä totesi Ykkösaamussa.
Erityisen huolestuttavaa Mäkelän mukaan on, että sotatoimet ovat laajentuneet sotilaallisista kohteista siviili-infrastruktuuriin.
– Enää ei isketä pelkästään sotilaallisiin kohteisiin, vaan on otettu energiainfrastruktuuri kohteeksi, jolla on globaalit taloudelliset vaikutukset.
Yhdysvaltojen tavoitteet hämärässä
Mäkelä arvioi, että Yhdysvaltojen tavoitteet sodassa ovat olleet epäselviä alusta alkaen. Yhdysvallat saattoi aluksi uskoa Iranin hallintoregiimin romahtamiseen, mutta kun Iran on pystynyt sinnittelemään, tavoitteet ovat hämärtyneet.
Presidentti Donald Trump voisi kuitenkin todeta tavoitteet saavutetuiksi: Iranin merivoimien kyvyt on pääosin tuhottu, ballististen ohjusten ampumiseen on kyetty vaikuttamaan tehokkaasti, ja Iranin ilmavoimat ovat käytännössä olemattomat. Trump on väläyttänyt sotatoimien alasajoa.
Toisaalta samaan aikaan Yhdysvallat on tuomassa merijalkaväen joukkoja alueelle, mikä Mäkelän mukaan saattaa liittyä Hormuzinsalmen merenkulun turvaamiseen.
Mäkelä arvioi, että Yhdysvaltain presidentti Trump lähti sotaan Venezuelan operaation innoittamana, toivoen samanlaista nopeaa menestystä. Tavoitteena oli eliminoida Iranin ydinaseohjelma ja mahdollisesti aikaansaada kansannousu maassa. Lähestyvät välivaalit lisäsivät painetta saada aikaan ulkopoliittinen voitto.
Sodan alkuvaiheessa Israel onnistui tappamaan uskonnollisen johtajan Ali Khamenein ja lähes viisikymmentä hänen lähipiirinsä jäsentä. Israelilaiset ja amerikkalaiset asiantuntijat uskoivat tämän kaatavan Iranin hallinnon.
– Israel kokee Iranin ja nimenomaan kokisi, jos Iranilla olisi ydinase, eksistentiaalisena uhkana itselleen, Mäkelä sanoo.
Iranin hallintojärjestelmä on kuitenkin osoittautunut odotettua kestävämmäksi. Mäkelän mukaan vallankumouskaarti muodostaa ”sekurokratian”, jossa päätöksentekoon osallistuu useita satoja henkilöitä.
– Tehtiin väärä arvio tai sitten otettiin iso riski siinä, kuinka tehokkaasti voidaan pelkästään ilmasta käsin vaikuttaa toisen valtion johtamisrakenteeseen, Mäkelä arvioi.
Energiakohteiden pommitukset rikkovat kansainvälistä oikeutta
Energialaitoksiin kohdistuvat iskut alkoivat keskiviikkona ja ovat jatkuneet siitä lähtien. Mäkelän mukaan tämä on merkittävä käänne sodassa.
– Sodan oikeussäännöt kieltävät energiakohteisiin iskemisen, hän sanoo.
Kierre alkoi, kun Israel teki ilmaiskun Iranin tuotantolaitoksiin, jonka jälkeen Iran totesi kaikki Persianlahden arabimaiden tuotantolaitokset laillisiksi kohteiksi, Mäkelä toteaa.
Persianlahden sunni-arabimaat, Kuwait, Bahrain, Qatar, Arabiemiirikunnat ja Saudi-Arabia, ovat perinteisesti turvautuneet Yhdysvaltojen suojaan, Mäkelä muistuttaa. Iranin kyky iskeä näihin maihin ballistisilla ohjuksilla on kuitenkin osoittanut amerikkalaisen sateenvarjon riittämättömyyden.
Israelin lähimmät liittolaiset alueella ovat Bahrain ja Arabiemiirikunnat, jotka solmivat Abraham-sopimuksen Israelin kanssa vuonna 2020. Sopimus sisältää laajan yhteistyön myös puolustus- ja tiedustelualalla, Mäkelä sanoo.
– Näissä maissa keskustellaan tällä hetkellä siitä, että heidän pitäisi ehkä tehdä enemmän itse.
Iran puolestaan tukeutuu shiia-akseliinsa, johon kuuluvat Hizbollah Libanonissa ja shiia-järjestöt Irakissa. Bashar al-Assadin syrjäyttäminen Syyriasta vuoden 2024 lopussa katkaisi maayhteyden Libanoniin, mutta järjestöt kykenevät edelleen toimimaan.
Mäkelä toteaa, että yllättäen Jemenin huthit eivät ole liittyneet konfliktiin, vaikka heillä olisi kyky sulkea punaisen meren Bab el-Mandeb -salmi.
Globaali talous saattaa olla vieläkin isommassa vaarassa, jos huthit liittyvät sotaan
Mikäli huthit liittyisivät nyt sotaan, seuraukset olisivat katastrofaaliset maailmantaloudelle, Mäkelä arvioi. Hormuzinsalmen ollessa jo suljettuna myös punaisen meren reitin sulkeutuminen pysäyttäisi käytännössä kaiken Aasian ja Euroopan välisen meriliikenteen Suezin kanavan kautta.
– Jos huthit liittyivät mukaan, niin kaikki meriliikenne, joka kulkee Suezin kanavaan, pysähtyisi myös, Mäkelä varoittaa.
Talousasiantuntijoiden mukaan merikuljetuksiin kuluisi 10–15 päivää enemmän aikaa, mikä nostaisi kaikkien tavaroiden hintoja merkittävästi. Energian hintojen nousu on jo nyt poliittinen ongelma Trumpille lähestyvien välivaalien alla.
Suomi tukee diplomaattista ratkaisua
Presidentti Alexander Stubb kirjoitti viestipalvelu X:ssä, että Suomi liittyy lausumaan, joka tuomitsee Iranin tavan estää rahtiliikenne Hormuzinsalmessa. Suomi tukee pyrkimyksiä liikenteen sujuvoittamiseksi.
Mäkelän mukaan julkilausuma on linjassa muiden verrokkimaiden kanssa.
– On ilman muuta selvää, että tuetaan diplomaattista ratkaisua, jotta saataisiin tulitauko aikaan, hän sanoi.
Tavoitteena on välttää globaaliksi öljy- ja kaasukriisiksi kehkeytyvä tilanne ja saada korkeat hintapiikit palautettua normaaliksi.
Trump haukkuu Nato-maita pelkureiksi
Presidentti Trump on jatkanut Nato-maiden haukkumista ja syyttänyt niitä pelkureiksi. Alun perin monet Nato-maat suhtautuivat kriittisesti Yhdysvaltain ja Israelin aloittamaan operaatioon, jota ei konsultoitu tai tiedotettu etukäteen liittolaisille.
– Trumpilaiseen retoriikkaan kuuluu hyvin voimakkaat ilmaisut. Uskoisin, että tässä hänen toisella presidenttikaudellaan Natoo-maat ovat tottuneet tähän, Mäkelä sanoo.
Hänen mukaansa Trumpin voimakkaat lausunnot pitää suodattaa ja etsiä niiden takaa todelliset huolenaiheet, jotka eroavat poliittisesta esiintymisestä ja retoriikasta.
Torstaina viisi Euroopan maata ja Japani ilmoittautuivat auttamaan Hormuzinsalmen liikenteen varmistamisessa.
– Uskon sen, että nyt kun Nato-maiden linja on hiukan pehmentynyt, niin mietitään tavallaan Naton yhteenkuuluvuutta ja koheesiota, Mäkelä arvioi.
Pitkä tie jälleenrakennukseen
Mäkelä on erityisen huolissaan sodan pitkäaikaisista vaikutuksista. Jälleenrakennuksen hinta ja pituus mietityttävät.
Vertailukohteeksi hän nosti Irakin sodan vuodelta 2003.
– Irakiahan jälleenrakennetaan edelleen. On huolissaan siitä, että tästä tulee vuosikymmeniä kestävä korjausvelka siitä, että tuolla alueella saadaan asiat uudestaan kuntoon.
Juttua korjattu 23.3. kello 10.03. Juha Mäkelän titteli korjattu. Juha Mäkelä on Suomen Lähi-idän instituutin tuleva johtaja, ei nykyinen johtaja.