Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on perännyt liittolaisilta apua Hormuzinsalmen avaamiseen. Syy on yksinkertainen: Yhdysvalloilla ei ole alueella tarvittavaa merimiinojen torjuntakalustoa.
Yhdysvaltain laivasto poisti käytöstä viime vuonna neljä merimiinojen torjuntaan tarkoitettua Avenger-luokan alusta. Eläkkeelle siirtyi yhdellä kertaa puolet Yhdysvaltain koko merimiinojen torjunta- ja raivauskalustosta.
Jäljellä on siis neljä alusta, mutta niistäkään ei ole pikaiseksi avuksi Hormuzinsalmella.
– Viimeksi kun katsoin, kaikki neljä seilasivat Tyynellämerellä, yhdysvaltalainen sotilasasiantuntija Jeff McCausland toteaa Ylen haastattelussa.
McCausland palveli yli 30 vuotta Yhdysvaltain asevoimissa ja työskenteli armeijan Sotilasakatemian dekaaninakin. Nykyään CBS-radiokanavan sotilasasiantuntijana toimiva McCausland kummastelee, että Trumpin hallinto ei näytä paremmin varautuneen Hormuzinsalmen sulkemiseen.
– Kun olin dekaanina Sotilasakatemiassa, teimme useita laajoja sotatilanneharjoituksia. Persianlahdella jokaisessa niistä ensimmäiseksi varauduttiin Hormuzinsalmen sulkemiseen, McCausland kertoo.
McCauslandin mukaan ulospäin näyttää siltä, että Trumpin hallinto on odottanut operaation olevan pikaisesti ohi.
Iran miinoittaa Hormuzinsalmea
Iran on sanonut miinoittavansa Hormuzinsalmea, mutta tarkkaa tietoa miinojen määrästä ei ole. Yhdysvaltain asevoimat kertoo tuhonneensa ilmaiskuissa ainakin 16 Iranin miinanlaskualusta.
McCausland kuului 1990-luvulla Valkoisen talon turvallisuusneuvostoon eli juuri siihen tahoon, jonka pitäisi antaa presidentille päätöksenteon tueksi asiantuntevaa turvallisuuspoliittista tilannekuvaa ja toiminnan reunaehtoja.
McCauslandia hämmästyttää koko Iranin sotaan lähtö.
– Aloitimme sodan yhden liittolaisen, Israelin kanssa, ja siinä kaikki. Emme keskustelleet liittolaisten kanssa lainkaan etukäteen, joten on melko outoa, että Trump on nyt hyvin suivaantunut.
Merimiinojen raivaamiskykyä Nato-liittolaisilta löytyy esimerkiksi Turkilta, Britannialta ja Saksalta sekä myös Pohjoismailta. Myös Suomessa miinantorjuntakyky on keskeinen osa meripuolustusta.
Alamäki alkoi kylmän sodan jälkeen
Vielä kylmän sodan aikana Yhdysvaltain laivaston kyky torjua ja raivata merimiinoja oli merkittävä. Yhdysvaltalaisen Foreign Policy Reaserch -tutkimuslaitoksen mukaan tuolloin toisen maailmansodan ja Vietnamin sodan perintönä ymmärrettiin, miten tärkeätä oli pitää meriväylät auki.
Käännekohdaksi tutkimuslaitos nostaa vuoden 2006, jolloin Yhdysvaltain laivasto hajotti miinanraivaukseen ja torjuntaan erikoistuneen yksikön, Mine Warfare Commandin.
Sen tehtävät hajautettiin eri yksiköihin. Niistä yhdenkään ensisijainen tehtävä ei kuitenkaan ollut miinasodankäynti.