Pohjolan päästrategi Lippo Suominen on aavistuksen helpottunut, vaikka öljymarkkinoiden sekasorto jatkuu.

Sekasortoa kuvastaa hyvin se, että yhdellä hetkellä markkinat ovat jyrkässä alamäessä kuten maanantaiaamupäivällä, ja yhtäkkiä mennään taas ylös, kuten maanantai-iltapäivällä.

Maanantain heittelyä selittää se, että Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump antoi Iranille viisi päivää lisäaikaa avata Hormuzin salmen öljykuljetuksille.

Iltapäivällä öljytynnyri maksoi jo alle sata dollaria, ja pörssikurssit olivat kääntyneet plussalle. Suominen näkee asiassa lohdullisia piirteitä kaiken karmeuden keskellä.

– Se lohtu tässä on, että tosipaikan tullen Yhdysvallat näyttää olevan valmis perääntymään. Se lisää ehkä hieman luottamusta siihen, että ratkaisua haetaan tosissaan, sanoo Suominen.

Tilanne jopa pahempi kuin 1970-luvun öljykriisissä?

Kansainvälinen energiajärjestö IEA varoittaa, että tilanne on nyt pahempi kuin ensimmäisessä öljykriisissä 1973. Tuolloin maailmanlaajuisen kriisin syy oli Egyptin ja Syyrian sota Israelia vastaan. Kriisi äityi niin pahaksi, että suomalaisia velvoitettiin lain nojalla säästämään energiaa.

Lippo Suominen huomauttaa, että öljyn merkitys on viidessä vuosikymmenessä vähentynyt, muttei hävinnyt.

– Erilaista ja pahempaa 70-luvun öljykriisiin verrattuna on nimenomaan nopeus, millä tämä on tullut: kaikkihan tapahtuu käytännössä maaliskuussa.

Suominen näkee nopeissa liikkeissä myös jotain positiivista.

– Iranin sodan nopeissa käänteissä on se hyvä puoli, että päätöksiä voidaan myös perua nopeasti.

Suominen ei usko, että tilanne äityy niin pahaksi kuin 70-luvulla.

Valtion tuki kuluttajille?

Strategisten öljyvarastojen purkamisesta tai polttoaineveron voimakkaasta laskemisesta kuluttajien ostovoiman turvaamiseksi Suomisella on selvä näkemys.

– Totta kai on myönteistä, että vaikutuksia pyritään minimoimaan. Ei ole kenenkään etu ajaa taloutta ehdoin tahdoin taantumaan.

Tilanteesta löytyy linkki myös Venäjän hyökkäyssodan alkuun Ukrainassa.

– Silloin öljyn hinta nousi, ja valtio oli aika kalliilla tukemassa toimenpiteitä, joilla iskua kuluttajiin pehmennettiin.

Suomessa autoilijat joutuvat nyt sietämään yli kahden euron litrahintoja. Valtiovallan auttavaa kättä ei ole ainakaan vielä huudettu apuun. Suominen sanoo, että parempi olisi, jos valtion ei tarvitsisi puuttua asiaan, vaikka polttoaineet ovat merkittävä erä suomalaisten kulutusta.

– Nyt nähdään, ettei bensanlitrahinnan alla oleva öljyhinta ole meidän käsissä, vaan se tulee annettuna.

Stagflaation uhka

Kalliin öljyn vaikutukset leviävät joka tapauksessa bensapumpulta tavaroiden hintoihin ja sitä kautta rahan hintaan eli korkoihin.

Jos Iranin sota pitkittyy, on uhkana stagflaatio, jolloin talouskasvu on kituliasta, mutta hinnat nousevat nopeasti. Suomalaista ekonomistia tilanne ei paljon naurata, mutta silti varovaisen positiivinen asenne säilyy haastattelun loppuun saakka.

– Jos tämä ratkeaa nopeasti, niin ehkä vaikutus jää rajalliseksi myös meille, toivoo Suominen.