Työttymyys on kasvanut Etelä-Pohjanmaalla eniten Suupohjassa.

Työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut Suupohjassa vuoden takaiseen verrattuna 23 prosentilla.

Järviseudulla ja Kuusiokunnissa nousua oli kahdeksan prosenttia ja Seinäjoen alueella kuusi prosenttia.

Valtaosassa Etelä-Pohjanmaan kuntia työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Etelä-Pohjanmaan kunnista työttömien työnhakijoiden määrä nousi suhteellisesti eniten vuoden takaisesta Isojoella ja Kauhajoella. Isojoella nousua oli jopa 46 prosenttia.

Kunnista maakunnan korkein työttömien työnhakijoiden osuus on Kauhajoella, jossa osuus on jo 13,7 prosenttia. Myös naapurikunnissa Kurikassa, Karijoella ja Teuvalla työttömien osuus on yli kymmenen prosenttia.

Suupohjan työllisyysalueen työllisyysjohtaja Anu Salmela luonnehtii tuoreimman työllisyyskatsauksen lukuja seutukunnan kannalta karuiksi ja tilannetta haastavaksi.

Salmela kuitenkin huomauttaa, että alueen kunnat ovat asukas- ja työvoimapohjaltaan melko pieniä, mikä tarkoittaa, että uudet työttömiksi rekisteröidyt asiakkaat näkyvät suhteellisesti merkittävänä muutoksena kunnan työttömyysasteessa.

– Esimerkiksi Isojoella parikin uutta työttömäksi rekisteröitynyttä nostaa sitä aika näkyvästi, Salmela sanoo.

Salmela nostaa Suupohjan tilanteesta esiin sen, että viime aikoina on tullut paljon tuotannollistaloudellisista syistä irtisanottuja.

– Tähän tietysti vaikuttaa hyvinvointialueen tilanne. Suuren työllistäjän rakenteelliset ratkaisut näkyvät myös meillä.

Lisäksi Salmela huomauttaa, että työttömyysaste voi vaihdella merkittävästi tilastointitavasta riippuen.

Salmelan mukaan laki työvoimapalveluiden järjestämisestä sanoo, että nollatuntisopimuksella työskentelevä on työtön.

– Kuitenkin on ollut ohje, jonka mukaan nollatuntisopimuksella olevat piti merkitä osa-aikatyössä oleviksi. Poistimme 1.10.2025 alkaen näitä virheellisiä merkintöjä, jotka pienissä kunnissa saattoivat koskea useitakin henkilöitä. Tämä on osaltaan vaikuttanut prosentuaaliseen nousuun.

Myös Alavus ja Ähtäri erottuvat

Maakunnan itäosassa Alavudella ja Ähtärissä työttömien työnhakijoiden osuus on yli 12 prosenttia.

Sekä Alavus että Ähtäri kuuluvat kuntayhtymä Kympin työllisyysalueeseen.

Kympin sisällä on kuntien välillä suuria eroja, sillä työllisyysalueelta löytyvät myös maakunnan alhaisimmat työttömien työnhakijoiden osuudet: Evijärvi (5,8 prosenttia) ja Kuortane (6,7 prosenttia).

– Kympin alueella kuntien välillä on eroja. Syy löytyy pääsääntöisesti elinkeinorakenteesta, Kympin johtaja Aki Ruotsala avaa.

Ruotsalan mukaan Alavudella ja Ähtärissä teollinen tuotanto painottuu rakennustuoteteollisuuteen ja jälkisykliseen teollisuuteen. Jälkisyklinen teollisuus tarkoittaa toimialoja, jotka toipuvat suhdannelaskuista viiveellä.

– Rakentamisen tilanne on valtakunnallisestikin haastava ja se näkyy myös meillä. Olemme yleisestikin alihankintatekemisessä siellä ketjun loppupäässä ja orastava kasvu näkyy meillä hieman viiveellä samoin kuin sitten heikot suhdannevaihtelut.

Ruotsalan mukaan Kympin työllisyysalueella on myös positiivisia signaaleita. Muun muassa Pohjanmaan rannikon vientiteollisuuden elpyminen heijastelee myös Kymppikuntien alueelle.

– PK- ja mikroyritysvaltainen työnantajakenttä on perinteisesti luonut työmarkkinoiden elämiseen myös joustoa, mikä on positiivinen asia.

Kasvu muuta maata voimakkaampaa

Kaikkiaan työttömyyden kasvu Etelä-Pohjanmaalla on hieman maan keskiarvoa voimakkaampaa.

Työttömien työnhakijoiden määrä nousi Etelä-Pohjanmaalla 8,5 prosentilla. Koko maassa työttömien työnhakijoiden määrä nousi vuoden takaisesta 6,6 prosentilla.

Työttömyyden kasvu näkyy erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrässä. Työttömistä työnhakijoista pitkäaikaistyöttömiä oli lähes 30 prosenttia.

Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Etelä-Pohjanmaan alueella 9,8 prosenttia, joka oli Manner-Suomen toiseksi alhaisin. Koko maassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,7 prosenttia.

Etelä-Pohjanmaalla oli helmikuun lopussa 8488 työtöntä työnhakijaa.