VOOZH about

URL: https://yle.fi/a/74-20217011

⇱ Helsingin Diakonissa­laitoksella tehdään käsityönä 800 000 öylättiä vuodessa – ulkonäkö on makua tärkeämpi | Uusimaa | Yle


Hyppää sisältöön
Hyppää sisältöön

Helsingin Diakonissalaitoksessa sijaitsevassa pienessä leipomossa on miellyttävä vehnäinen, vohvelimainen tuoksu. Leipomo on Pia Greusin valtakuntaa ja siellä valmistetaan ehtoollisleipiä eli öylättejä.

Vaikka Greus ja hänen satunnainen apurinsa tekevät kaiken käsityönä, ihan pienistä määristä ei ole kyse: vuositasolla öylättejä valmistuu kirkolliseen käyttöön noin 800 000 kappaletta.

Reseptiin kuuluu vain kaksi ainesosaa – vehnäjauhot ja vesi – mutta itse valmistusprosessi vaatii tarkkuutta. Löysää taikinaa annostellaan desilitran verran öylättipannulle, jota on ensin voideltu mehiläisvahan kevyellä hipaisulla.

Diakonissalaitoksen uusgotiikkaa uhkuvan arkkitehtuurin uumenista löytyy yllättävä paikka: öylättileipomo. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Leipuri Pia Greusille öylättien eli ehtoollisleipien valmistaminen on kutsumusammatti. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Ennen paistamista Greus voitelee teräksisen pannun alaosan mehiläisvahalla. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Saksassa valmistetun pannun yläosaan taas on kaiverrettu krusifikseja. Malli on taiteilija ja kuvittaja Ebba Masalinin (1873-1942) suunnittelema. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Greus annostelee vehnästä ja vedestä valmistettua löysähköä taikinaa pannulle desilitran verran. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Pannussa on kova paine, joka prässää minuutissa taikinasta ohuempaakin ohuemman levyn. Kyseessä ei myöskään ole mikä tahansa pannu, vaan Saksassa valmistettu erikoistuote. Vastaavia ei Suomesta muualta löydy.

– Pannun yläpuolelle on kaiverrettu krusifiksikuvio, joka painuu leivän päällisosaan, Pia Greus kertoo.

Asioilla on myös tärkeysjärjestyksensä, koska öylätti on pikemminkin hengen kuin ruumiin ravintoa.

– On tärkeää, että kuvasta tulee kaunis. Maku on taattu pahvinen, eli öylätit eivät juurikaan maistu miltään. Öylätin maku ei kuitenkaan ole tässä yhteydessä ensijainen asia, vaan ulkonäkö, Pia Greus toteaa.

Öylätti muuttuu pyhäksi vasta ehtoollisella

Diakonissalaitoksessa Helsingin Kalliossa on valmistettu öylättejä vuodesta 1926 lähtien. Kyseessä on suomalaisen kehitysvammatyön uranuurtajan sisar Aino Miettisen lanseeraama tuote. Miettinen havaitsi lukemistaan kirjoista, että muiden Pohjoismaiden diakonissalaitoksissa tehdään ehtoollisleipää.

Saksaan ja Ruotsiin suuntautuneilla opintomatkoillaan hän pääsi myös kokeilemaan öylättien valmistamista omin käsin. Diakonissalaitoksen kaikkien aikojen ensimmäinen 20 000 kappaleen öylättierä meni puolustusvoimille. Nykyisin ehtoollisleivät menevät Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien käyttöön.

Diakonissalaitoksen leipomossa öylätti on vielä pelkkä arkinen, kaupan valmispullaan verrattava tuote. Uskonnolliseksi objektiksi se muuttuu vasta ehtoollisella.

– Täällä käy toisinaan vierailijoita, jotka eivät uskalla maistaa ehtoollisleipäämme, koska he liittävät sen ehtoolliseen. Meidän leipomossamme öylätti on kuitenkin vielä pelkkää leipää, Diakonissalaitoksen asiakkuuspäällikkö Sari Enkkelä kertoo.

Valmiit öylättilevyt ovat ohuenohuita ja hauraita... Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
...ja siksi ne pistetään toviksi lämpöiseen höyrykaappiin pehmenemään. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Pia Greus leikkaa yksittäiset öylätit levystä leikkurilla.... Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
...joka on mallia käsikäyttöinen. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Öylätinvalmistuksessa on omat niksinsä, jotka Pia Greus on oppinut myös yrityksen ja erehdyksen kautta. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Ehtoollinen eli eukaristia on pyhä toimitus, jossa öylätti muuttuu yliluonnollisella tavalla Kristuksen ruumiiksi: Kristus on öylätissä fyysisesti läsnä anteeksiannon, sovituksen ja lunastuksen merkeissä.

– Jeesushan nautti opetuslapsineen viimeistä ateriaa kiirastorstaina. Hän totesi, että aina kun tästä syötte, tehkää se minun muistokseni, Enkkelä jatkaa.

Öylätin uskonnollista merkitystä tukee usein myös kristillinen kuviointi. Diakonissalaitoksen kohdalla tämä tarkoittaa taidemaalari Ebba Masalinin suunnittelemaa krusifiksia, joka on kaiverrettu myös öylättipannuun.

– Olen nähnyt ehtoollisleipiä, joissa on pelkkä risti ja myös sellaisia leipiä, joissa ei ole ollenkaan kuvioita. Tärkeä symboli ehtoollisleivässä on kuitenkin vehnä, Sari Enkkelä toteaa.

Diakonissalaitoksen asiakkuuspäällikkö Sari Enkkelän mukaan öylätissä tärkeä elementti on nimenomana vehnä. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Sana öylätti on suomalainen väännös latinan oblatumista. Toinen latinankielinen öylättiä kuvaava sana on hostia, ja saksaksi se on muuntunut muotoon die Hostie.

– Meidän leipälaatikoidemme päällä lukee Perinteinen Diakonissalaitoksen ehtoollisleipä. Joillekin tuo öylätti-lainasana saattaa olla tuntemattomampi, Sari Enkkelä sanoo.

Satavuotisen jatkumon ytimessä

Pia Greus haki öylättileipuriksi, kun työpaikka Diakonissalaitoksella vapautui. Edeltävä työntekijä perehdytti Greusia öylättileivonnan saloihin, ja sen jälkeen hän on oppinut asioita tekemällä, toisinaan myös yrityksen ja erehdyksen kautta.

– Joudun selvittämään asioita paljolti itse, koska tietoa näistä asioista ei juurikaan ole tarjolla – kuten ei kollegoitakaan.

Valmiita öylättejä, jotka matkaavat kotomaamme evankelis-luterilaisiin seurakuntiin. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Gluteenittomia öylättejä on sekä normivärisinä että keltaisina. Keltainen väri tulee hitusesta sahramia, jonka voi aistia myös maussa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Oma lukunsa ovat saksalaisvalmisteiset pannut.

– Jos laitteistossa on ongelmia tai vikaa, korjaajaa on ollut välillä haasteellista saada paikalle. Mutta onneksi vikoja on ollut harvoin.

Pia Greus itse katsoo olevansa osa satavuotista, merkityksellistä jatkumoa.

– Kyse on luottamus- ja kunniatehtävästä, ja lisäksi viihdyn täällä todella hyvin.

Korjaus 29.03. klo 16:20: Tarkennettu kahden viimeisen kuvan kuvatekstejä. Selvennetty, että gluteenittomia öylättejä on sekä keltaisen että valkoisen värisiä.