Yhdysvallat ja Iran antoivat maanantaina erilaisia näkemyksiä rauhanneuvotteluistaan.

Mitä tiedetään Yhdysvaltojen ja Iranin välisistä neuvotteluista?

Vahvistettua tietoa väitetyistä rauhanneuvotteluista ei ole.

Yhdysvaltain mukaan neuvotteluita on käyty ja niissä on edistytty. Iran on kiistänyt väitteet neuvotteluista.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoo, että maat hierovat 15-kohtaista sopimusta.

– He haluavat todella paljon tehdä diilin. Mekin haluamme diilin, Trump kommentoi.

Iran ei välttämättä halua myöntää neuvottelevansa Yhdysvaltojen kanssa, koska se voidaan tulkita heikkouden merkiksi.

Ketkä osallistuvat neuvotteluihin?

Trump sanoo, että neuvotteluja on käyty ”arvovaltaisen iranilaisjohtajan” kanssa.

Eri lähteiden mukaan neuvottelukumppani olisi ollut parlamentin puhemies Mohammad Bagher Ghalibaf.

Hän on kiistänyt keskustelleensa amerikkalaisten kanssa.

Pakistan on ilmoittanut voivansa toimia välittäjänä rauhanneuvotteluissa.

Uutissivusto Axiosin mukaan mahdollisiin neuvotteluihin osallistuisivat varapresidentti J.D. Vance sekä Trumpin edustajat Jared Kushner ja Steve Witkoff.

Mitkä ovat keskeiset kiistakysymykset?

Lähi-idässä soditaan, koska Trumpin hallinto on tulkinnut Iranin muodostavan uhan maan turvallisuudelle.

Washington haluaa iskuillaan varmistaa, ettei Teheran kykene kehittämään ydinaseita ja niiden toimittamiseen tarvittavia ohjuksia.

Iran on kiistänyt pyrkivänsä ydinasevaltioksi. Teheran sanoo jatkavansa ”rauhanomaista ydinohjelmaansa” ja ohjusten kehittämistä.

Iranille ydinaseet ovat houkuttelevia, sillä ne tarjoavat pelotteen Yhdysvaltoja vastaan.

Tämä ratkaisematon perusristiriita on neuvottelujen ytimessä.

Nyt Teheran vaatii, että Yhdysvallat tunnustaa olevansa hyökkääjä ja suostuu korvaamaan tuhot Iranille.

Lisäksi Iran vaatii oikeutta sulkea Hormuzinsalmi.

Miten sotatilanne vaikuttaa maiden neuvotteluasemiin?

Kummallekaan osapuolelle ei ole tarjolla selkeää voittoa.

Yhdysvalloilla on resursseja jatkaa pommitusta. Iranin johto on puolestaan osoittanut, että se kykenee selviytymään.

Sota on myös kasvattanut osapuolten painetta rauhaan.

Iran on sulkenut Hormuzinsalmen. Sulku on nostanut öljyn hintaa, mikä painaa maailmantalouden näkymiä alas.

Myös sodankäynti maksaa. Pentagon on pyytänyt yli 200 miljardin dollarin lisärahoitusta sotaa varten.

Sodan aiheuttama inhimillinen kärsimys ei näytä vaikuttavan kummankaan osapuolen halukkuuteen neuvotella.