Heinolan kirkonkylällä on käyty opintietä pari viikkoa uutukaisessa puukoulussa. Päijäthämäläisessä pikkukaupungissa uusi koulu on jo neljäs tällä vuosikymmenellä. Se on poikkeuksellisen suuri määrä.

Heinola on kärsinyt teollisuuden rakennemuutoksesta, ja työttömyysaste on maakunnan toiseksi korkein: yli 17 prosenttia. Rahat ovat tiukilla, ja siksi uusin kouluinvestointi toteutettiin rahoitusleasing-mallilla.

Ratkaisuun päädyttiin, koska kaupunki on laskenut voivansa tehdä kestävästi vain noin kuudella miljoonalla eurolla investointeja vuodessa.

– Rahat, jotka tähän olisi sidottu pääomana, voidaan käyttää esimerkiksi kuntatekniikan puolella. Kaduissa ja putkistoissa meillä on aika paljon korjattavaa, selventää Heinolan Tilapalveluiden kiinteistöpäällikkö Jari Kuosa.

Tyhjien koulujen pelko saa kunnat tekemään riskiarviota

Heinolan lisäksi yhä useampi kunta rahoittaa kouluhankkeitaan muilla tavoin kuin suoraan kunnan taseesta.

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Simpanen seuraa kuntien rakennusten käyttöä ja rakentamista. Hän arvioi, että nykyään jopa puolet kouluista rakennetaan leasingrahoituksen, elinkaarimallin tai vuokrasopimuksen kautta.

Simpasen mukaan taustalla on kaksi perussyytä: kova rahapula ja lasten määrän väheneminen. Kunnat myös selvittävät aiempaa tarkemmin, miten kouluinvestointi kannattaa toteuttaa, Simpanen sanoo.

Koulukiinteistöt ovat kunnille merkittävä kuluerä. Perusopetuksessa kiinteistökustannusten osuus on lähes neljännes. Yksittäisen koulun rakentaminen on helposti kymmenen miljoonan euron luokkaa.

Heinolassa on muutamassa vuodessa laitettu koulurakennuksiin kaupungin omasta pääomasta noin 50 miljoonaa euroa.

Simpasen mukaan kuntien ja kaupunkien investoinneista karkeasti noin puolet menee seiniin ja puolet ympäröivään infrastruktuuriin, eli katuihin ja viemäriverkkoon.

– Nykyisin rakentaminen ja ylläpito ovat huiman paljon vaativampia kuin esimerkiksi kaksikymmentä vuotta sitten. Osaamista vaaditaan enemmän, eivätkä kaikki kaupungit ja kunnat enää pysy perässä, Simpanen kertoo.

Kouluja ei tarvita, jos natiaiset loppuvat raitilta

Kuntaliiton Simpanen kuvailee Heinolan kouluinvestointeja taisteluksi tuulimyllyjä vastaan: lain mukaan kunnan on järjestettävä koulutus, eli kouluja on pakko olla. Suomessa valtaosa kouluista on vuosikymmeniä vanhoja ja uusiminen on jossain vaiheessa välttämätöntä.

Niin kävi myös Heinolassa, jossa toistuvat korjaukset nousivat liian kalliiksi verrattuna uusien koulujen rakentamiseen. Samaan aikaan lasten määrä vähenee. Se johtaa Simpasen mukaan väistämättä tilanteeseen, että kaikkiin koulurakennuksiin ei riitä oppilaita.

Kuntaliiton mukaan peruskoulussa olevien määrä laskee vuoteen 2032 mennessä 96 000 lapsella. Sen seurauksena jopa kolmasosa koulurakennuksista jää tyhjilleen vuoteen 2040 mennessä.

Kunnat siis joutuvat puntaroimaan entistäkin tarkemmin, rakennetaanko uusia kouluja rapistuvien tilalle, kun riski kalliin rakennuksen jäämisestä tyhjän pantiksi on ilmeinen.

– Tämä on surullinen tosiasia. Muutaman vuoden kuluttua joka viides pulpetti on tyhjänä. Se myös tarkoittaa sitä, että me emme enää tarvitse kouluja siinä määrin, missä olemme tarvinneet vielä kymmenen vuotta sitten.

Rahoitukselle tasainen kysyntä

Heinolan Kirkkiksen koulun rakentaminen on toteutettu Kuntarahoituksen leasingrahoituksella. Kuntarahoitus on kuntien, valtion, hyvinvointialueiden ja eläkevakuutusyhtiö Kevan omistama. Suurin osa kuntien käyttämistä leasing-ratkaisuista tulee Kuntarahoitukselta.

Kuntarahoituksen mukaan vuoden 2024 lopussa noin 90 kuntaa käytti kiinteistöleasingia ja sopimuksia oli kaikkiaan noin 140. Rahoitussopimusten keskiarvo oli runsaat kymmenen miljoonaa.

Vuotuinen kysyntä vaihtelee vajaan kymmenen ja noin parinkymmenen välillä. Vuonna 2024 Kuntarahoitus myönsi leasingrahoituksen yhdeksään kouluhankkeeseen, kun uusia rakennuslupia koulurakennuksille myönnettiin Tilastokeskuksen mukaan 17.

Kunnille leasingin hyöty on selkeys.

– Se on projektityylinen rahoitus, missä kaikki kyseisen kiinteistön rakentamiseen liittyvät kustannukset saadaan yhdelle sopimukselle. Kustannukset alkavat juosta vasta, kun kohde on valmis, sanoo senior analyytikko Mika Korhonen Kuntarahoituksesta.

Uusi koulu on harvinaisuus

Heinolan Kirkonkylän eli Kirkkiksen koulu saa kiitosta niin oppilailta kuin henkilökunnaltakin. Rehtori Jarkko Granqvist muistuttaa, että monelle lapselle on ainutkertainen tilaisuus päästä käymään koulua uusissa tiloissa.

Samaa tukevat tilastot: Vuonna 2024 Suomessa myönnettiin purkulupa 101 koulukiinteistölle, mutta uusia rakennuslupia myönnettiin vain 17. Vuosikymmen sitten uusia rakennuslupia myönnettiin 21 ja purkulupia 52. Vuonna 2022 purkulupia myönnettiin jopa 130 opetuskiinteistölle.

Valtakunnallisten lukujen valossa Heinolan sijoitus neljään kouluun muutaman vuoden sisällä on huomattava. Leasingrahoitus ei ollut suinkaan itsestäänselvä, sillä se voi olla jopa aavistuksen kalliimpi kuin vaikkapa perinteinen talousarviolaina.

– Nykyisessä tilanteessa se on varsin järkevä ratkaisu. Meillä on rahalle muutakin käyttöä kun koulujen rakentaminen. Kirkkiksen kouluun käytetyt kaksitoista miljoonaa voidaan käyttää muiden palveluiden investointeihin, summaa Heinolan Tilapalveluiden kiinteistöpäällikkö Jari Kuosa.

Korjaus 30.3.2026 klo 8:05: Korjattu Heinolan Tilapalveluiden kiinteistöpäällikön sukunimi.