Suomessa todettiin viime vuonna ennätysmäärä legionellabakteerin aiheuttamia keuhkokuumetapauksia. Määrä nousi noin 50:stä yli 80:een.

Sairastuneista noin puolet kertoi sairastumista edeltäneestä multa- tai maaperäkontaktista. Juuri multaan yhdistettyjen tapausten määrä on noussut merkittävästi.

Nyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja Ruokavirasto varoittavatkin multatuotteiden legionellariskistä.

Keväällä ollaan tyypillisesti enemmän tekemisissä multapohjaisten tuotteiden kanssa, mutta muuten vuodenaika ei vaikuta tartuntariskiin, sanoo THL:n erikoistutkija Silja Mentula.

Aiemmin multaan liittyi Mentulan mukaan vain yksittäisiä tapauksia, eikä niitä ollut edes joka vuosi. Valtaosa vakavista Suomessa esiintyvistä legionellabakteeritartunnoista tapahtuu kuitenkin veden kautta.

Tautia ei tunnisteta riittävästi

Legionellan aiheuttaman keuhkokuumeen ensioireet eivät Mentulan mukaan poikkea muista keuhkokuumeista. Tyypilliset oireet ovat kuiva yskä, kuume ja päänsärky.

Sairaus on Mentulan mukaan alidiagnosoitu Suomessa. Vaikka tapausmäärät ovat nousussa, ne eivät ole lähelläkään muun Euroopan tai esimerkiksi Ruotsin ja Norjan lukuja.

Syy on Mentulan mukaan se, että legionellabakteeria ei löydy yleistestillä ja sen osuutta kaikista keuhkokuumeista testataan liian vähän.

Tartunta tulee tavallisimmin omasta suihkusta

Valtaosa vakavista tartuntatapauksista tapahtuu talousveden eli käytännössä oman suihkun kautta. Tartunnan voi saada myös hotellista, kylpylästä tai uima-hallista.

Moni tuo tartunnan myös ulkomailta, nimenomaan suihkusta tai kylpylästä.

– Kohtuullisen suuri osa tapauksista on tuontitavaraa, esimerkiksi Etelä-Euroopan maista, jossa on lämpimämmät olosuhteet kuin Suomessa.

Mentula antaa vinkkejä ennaltaehkäisyyn.

– Itse voi huolehtia siitä, että omassa käytössä olevat vesipisteet ovat kaikki säännöllisessä käytössä. Lisäksi voi tarkkailla käyttöveden lämpötiloja.

Bakteeri lisääntyy 20–45-asteisessa vedessä, joten kuuman veden täytyy olla sitä lämpimämpää ja kylmän veden tarpeeksi kylmää.

– Jos on pitkään ollut pois kotoa, kannattaa valuttaa vettä jonkin aikaa ennen käyttöä.

Multaa käsiteltäessä hän neuvoo olemaan pöllyttämättä multaa hengitysilmaan.

– Voi tehdä mullanvaihdot joko hyvin tuulettuvassa tilassa tai sitten kastelee sitä multaa, ennen kuin sitä käytetään.

Multatapaukset kasvussa

THL:n mukaan multaan liittyvien tartuntojen nousua on viime vuosina nähty Suomen lisäksi myös muissa Pohjoismaissa.

Tähän ei Mentulan mukaan ole löytynyt mitään selvää yksittäistä tekijää. Mullan tuoreus tuntuu olevan kuitenkin yhteydessä näihin tapauksiin.

– Tartunnat liitetään erityisesti kaupallisiin multatuotteisiin sekä komposteihin, Mentula sanoo.