Viime kesänä Juho Vaaramaa, 19, vaelteli Rovaniemen yöttömässä yössä vailla määränpäätä.

Alkukesästä oli tullut ero, ja kämppä lähti alta. Ei ollut paikkaa, mihin mennä.

Kokemus oli rankka, hän kertoo videolla:

Vaaramaan kaltaisia nuoria asunnottomia on Suomessa entistä enemmän, selviää valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen Varken tammikuisesta raportista.

Asunnottomuus kasvoi nyt toista vuotta peräkkäin. Tätä ennen kodittomien määrä laski yli kymmenen vuoden ajan.

Grafiikka näyttää, miten yksinelävien asunnottomien määrä on muuttunut vuosien 2014–2025 aikana:

Varsinkin nuorten asunnottomuus kasvaa. Kaikkia asunnottomia oli viime vuonna 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024, mutta nuorissa nousua oli liki 40 prosenttia.

Huolestuttavaa on myös se, että pitkäaikaisasunnottomien määrä nousi ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Muutos edellisvuodesta oli noin 294 henkilöä.

Eniten kodittomia on isoissa kaupungeissa. Keskisuurista kaupungeista raportissa erottuvat Joensuu, Vaasa, Kotka, Pori ja Rovaniemi.

Näistä kunnista eniten nuoria asunnottomia oli marraskuussa Vaasassa ja Rovaniemellä, 19 kummassakin.

Asiantuntijoiden mukaan nuorten kodittomien määrä on todellisuudessa suurempi. Nuorten asunnottomuus on usein piiloasunnottomuutta, eli nuori yöpyy tuttaviensa tai sukulaistensa luona.

Tähän ryhmään lukeutuu myös Vaaramaa, joka päätyi Lapin iltojen pimetessä yöksi mummonsa sohvalle. Siellä hän nukkuu edelleen.

”Ajakaa se helvetin Airbnb alas”

Rovaniemellä kokonaisasunnottomuus kasvoi Varken marraskuussa 2025 keräämien tietojen mukaan 76 prosenttia edellisvuodesta.

Tämä näkyy kasvavina hakijamäärinä esimerkiksi NAL Rovaniemi ry:ssä, jonka asunnot ja tuki on suunnattu 18–29-vuotiaille. Nykyään myös tätä vanhemmat kysyvät asuntoja, vastaava aluetyöntekijä Hanna Janger kertoo.

Myös nuorilla asunnottomuus on Jangerin mukaan pitkittynyt. Asumisjaksot ovat pätkittäisiä ja asunnon löytäminen entistä haastavampaa.

Oman lisämausteensa asuntopulaan tuo sesonkiluontoinen matkailu.

– Kaikki ei ole pelkästään matkailusta johtuvaa, mutta kyllä se haastaa entisestään nuorten tilannetta, Janger sanoo.

Asunnottomuus on lyhyissäkin jaksoissa nuorelle hankala paikka. Ilman asuntoa ei pääse itsenäistymään ja epävarmuus voi näkyä yleisenä turvattomuutena, Janger sanoo.

– Jos vielä yövytään paikoissa, joissa ei välttämättä ole kauhean hyvä olla, voi tulla toivottomuutta. Silloin tulevaisuuden suunnittelu ja esimerkiksi opintojen suorittaminen voi olla haastavampaa.

Rovaniemellä asuntoa etsivä Vaaramaa kertoo olevansa tässä suhteessa onnekas. Mummon luo voi aina mennä ja siellä on turvallista.

Toivottomuutta aiheuttaa lähinnä nykyinen asuntotilanne.

Tällä hetkellä asuntoja on hyvin tarjolla, mutta suuri osa niistä vuokrataan vain loka-marraskuulle jatkuvilla määräaikaisilla sopimuksilla. Kasvaneen matkailun myötä lyhytvuokrauskohteiden määrä on moninkertaistunut Rovaniemellä.

Vaaramaa kertoo, ettei aio hakea väliaikaista asuntoa, koska matkailusesongin alkaessa pysyvän kodin löytäminen olisi vielä hankalampaa.

Hänestä suurin Rovaniemen asuntopulaan vaikuttava asia on lyhytvuokraaminen.

– Ajakaa se helvetin Airbnb alas, Vaaramaa sanoo.

Sosiaaliturvan leikkaukset ajavat kodittomaksi

Nuorisoasuntoliiton (NAL) toiminnanjohtajan Tuulia Hongiston mukaan suuri syy asunnottomuuden kasvuun näyttää olevan sosiaaliturvan leikkaukset.

– Varmasti myös palveluihin tehtävät leikkaukset vaikuttavat, Hongisto sanoo.

Varken asunnottomuuskyselyyn vastanneet kaupungit ovat Hongiston kanssa samaa mieltä.

Helsingin kaupunki listaa kasvaneen kodittomuuden syiksi myös elinkustannusten nousun, kasvaneen työttömyyden ja kohtuuhintaisten asuntojen puutteen.

Hongisto toivoisi, että valmiiksi heikoimmassa asemassa olevien elämää ei enää vaikeutettaisi poliittisilla päätöksillä. Nuorten asunnottomuuden lisääntyminen on hänestä hälyttävää.

– Nousu on alle 25-vuotiaiden osalta 37 prosenttia. Onhan se sellainen luku, että toivoisi, että tämä myös aiheuttaisi huolta siellä päätöksenteossa.

Hongiston mukaan on hämmentävää, että samaan aikaan kuin asunnottomuus kasvaa, auttavien tahojen rahoitusta leikataan.

Asunnottomuuden kasvu on kyllä tunnistettu ongelmaksi myös hallitusohjelmassa. Ympäristöministeriö asetti vuonna 2024 ohjelman, joka tähtää pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen vuoteen 2027 mennessä.

Pyrkimyksistä huolimatta soteministeriön yhteydessä toimiva sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Stea on päättänyt lakkauttaa esimerkiksi Nuorisoasuntoliiton tuen kokonaan ensi vuodesta alkaen.

Päätöstä on perusteltu muun muassa sillä, että NAL-kentän tarjoama apu on osin päällekkäistä julkisen sektorin kanssa.

Hongiston mukaan myös kunnissa on huolestuttu isoista leikkauksista nuorten asumisen tukeen.

– Tämä NAL-kentän toiminta on enemmänkin rinnakkaista työtä, Hongisto sanoo.

Esimerkiksi Rovaniemellä nuoria autetaan edelleen kaupungin rahoituksella, mutta Stean rahoituksen päättyessä toiminta supistuu.

Kriteerit asunnolle: vuokra alle 600 euroa ja oma rauha

Juho Vaaramaa on etsinyt omaa asuntoa pian vuoden päivät.

Vuokrakodin löytymistä on vaikeuttanut se, että hänellä on kissa. Lemmikistä luopuminen on käynyt mielessä, mutta se tuntuu Vaaramaan mukaan raskaalta päätökseltä.

– Varsinkin, kun kyseessä on äitivainaani kissa. Ei siitä haluaisi luopua.

Luonto-ohjaajan opinnot pitävät Vaaramaan Rovaniemellä vielä ainakin pari vuotta. Sen jälkeen toiveissa olisi löytää oppaan töitä.

Asunnon suhteen hänellä ei ole suuria kriteerejä: vuokra alle 600 euroa, kohtuullisten bussiyhteyksien päässä keskustasta, oma rauha.

– Olen niin epätoivoinen näiden asuntojen kanssa jo, että minulle riittää vaikka maailman pienin itsemurhayksiö, Vaaramaa virnuilee.

Toivoa tilanteessa antaa se, että pari tuttua on onnistunut löytämään kodin Rovaniemeltä. Tehtävä ei ehkä sittenkään ole aivan mahdoton.