Ukrainan lennokki-iskut Suomen itärajan lähelle Primorskiin ovat riski myös lähialueille.

Ukraina iski maanantaina Venäjälle Primorskin eli Koiviston öljysatamaan isolla droonihyökkäyksellä. Julkisten lähteiden perusteella isku tehtiin lennokeilla, jotka ovat niin sanottuja kamikaze-lennokkeja eli hakeutuvat niihin ohjelmoituun kohteeseen ja tuhoutuvat räjähdyksessä.

Tekniikka on sama kuin millä Venäjä iskee Ukrainaan.

Primorsk on linnuntietä noin 50 kilometrin päässä Suomesta.

– Suomi tietää, kun drooneja on tulossa, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun ilmasotaopin pääopettaja Heikki Kankkio. Hän ei täsmennä, miten tieto saadaan.

Noin metrin kokoluokkaa olevat lennokit näkyvät tutkassa, vaikka lentäisivät matalalla. Niissä on taistelukärki, suunnistuslaitteisto sekä kohtuullisen paljon polttoainetta. Drooni painaa noin sata kiloa.

Liettuan pääministeri Inga Ruginienė kertoi julkisuuteen, että yksi Ukrainan drooneista löytyi jäätyneestä järvestä noin 20 kilometrin päästä Valko-Venäjän rajasta.

Suomeen ei Kankkion tietojen mukaan ole päätynyt drooneja. Siihen on kuitenkin varauduttu, sillä harhautumisen riski on olemassa.

– Ilmavoimat valvoo riittävällä voimalla.

Lennokkeja torjutaan ilmatorjunnalla maan pinnalta eli erilaisilla aseilla ja ohjuksilla sekä ilmasta hävittäjistä.

GPS-häirintä voi sekoittaa lennokin suunnan

Ukraina lähettää lennokit ilmaan noin 900 kilometrin päästä, ja etäisyys lisää lennokin harhautumisen mahdollisuutta.

Venäjällä on ollut paljon GPS-häirintää. Todennäköisesti syynä on puolustus.

– Venäjä käyttää GPS-häirintää omasuojana näihin kohteisiin, ja se tekee riskistä hieman suuremman.

Häirinnällä pyritään estämään lennokkien ohjaaminen etäyhteydellä mobiiliverkkoa hyödyntämällä.

Häirintä sekoittaa droonin tai lennokin paikkatiedon. Kun paikkatieto on väärä, lennokki lentää johonkin, mihin sen ei ollut tarkoitus lentää, Kankkio selostaa.

Kun lennokki päätyy räjähdelasteineen öljysäiliöön, kohde syttyy tai räjähtää.

Räjähdettä ei kuitenkaan ole niin paljon, että drooni esimerkiksi kerrostaloon osuessaan tuhoaisi koko taloa, Kankkio sanoo. Mutta vahinkoa syntyisi silti.

Primorskin palo saa hetkessä aikaan valtavat ilmastopäästöt

Primorskin drooni-iskun sytyttämä palo roihuaa yhä.

Suomen ympäristökeskus on seurannut tilannetta esimerkiksi satelliittikuvista. Palopesäkkeitä oli aamulla useita.

Mereen öljyä ei näytä päässeen. Koiviston säiliöiden ympärillä on puskurivyöhykkeenä maata, johon öljy todennäköisesti pysähtyy.

Palo aiheuttaa massiivisen ilmastopäästön.

– Monta säiliötä on tulessa, ja yleensä säiliöt ovat tilavuudeltaan kymmeniä tuhansia kuutioita, Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Harri Kankaanpää sanoo.

Todennäköisesti tulessa on raakaöljyä ja joitakin diesel-laatuja. Öljy palaa epäpuhtaasti, ja siksi savu on mustaa.

Ilmakehään päätyy hiilidioksidia ja nokea. Se on massiivinen fossiilipäästö.

– 50 000 kuutiometriä raakaöljyä tuottaa noin 0,13 megatonnia hiilidioksidia. Suomen hiilidioksidivuosipäästöt ovat noin 40 megatonnia, Kankaanpää sanoo.

Savu on myrkyllistä. Tuuli on lounaasta, joten sitä ei päädy tällä hetkellä Suomeen tai Suomenlahdelle.