Espoon suomenkielisen perusopetuksen viime vuoden arviointiraportti paljastaa huolestuttavan kehityksen: väkivalta kouluissa on lisääntynyt.
Raportissa todetaan, että väkivallan uhka ja toteutuneet väkivaltatilanteet ovat lisääntyneet, ja väkivallan kerrotaan olevan jopa päivittäistä. Henkilöstö altistuu fyysiselle ja henkiselle väkivallalle puuttuessaan tilanteisiin.
Espoon 70:stä suomenkielisestä peruskoulusta väkivalta ja sen uhka on arvioitu suureksi tai sietämättömäksi riskiksi peräti 19 koulussa.
Yle pyysi Espoolta listan edellä mainituista kouluista, joissa väkivallan riski on suurin. Perusopetuksen johtaja Juha Nurmi lupasi selvittää, voiko koulujen nimet kertoa julkisuudessa. Hän pohti, että koulujen leimautuminen ei lähtökohtaisesti tunnu oikealta, koska kyse on koulujen itsearvioinnista, jossa riskien suuruutta ei arvioida kaikissa kouluissa samalla tavalla.
Nurmen mukaan raportissa kerrotuista korkeimman väkivaltariskin kouluista 10 on alakouluja, 8 yhtenäisiä peruskouluja ja yksi yläkoulu.
Väkivallan lisääntyminen kouluissa nousi esiin myös kaupunginvaltuuston maanantaisessa kokouksessa, kun kokoomuksen valtuutettu Ira Tanskanen-Hietanen kertoi valtuustokysymyksestään, joka koski oppilaskohtaisten tukitoimien toteutumista.
Kasvun ja oppimisen lautakunta käsittelee suomenkielisen perusopetuksen arviointiraporttia tänään kokouksessaan.
Eniten väkivaltaa esiintyy vaativan tuen oppilailla
Espoon perusopetuksen johtaja Juha Nurmi korostaa, että kyseessä ei ole pelkästään espoolainen ilmiö, vaan väkivallan lisääntyminen on valtakunnallinen tai jopa maailmanlaajuinen ongelma, joka ei koske vain kouluja.
– Ylivoimaisesti suuri osa väkivaltatilanteista tapahtuu meidän vaativan tuen oppilasryhmissä, joissa on kehitysvammaisia ja autistisia oppilaita, Nurmi kertoo.
Vaativan tuen oppilaiden määrä on kasvanut Espoossa viime vuosina voimakkaasti, ja näitä ryhmiä on yhä useammassa koulussa.
Esimerkiksi autisminkirjon ryhmissä saattaa olla kuutta oppilasta kohden yksi opettaja ja neljä koulunkäynniniohjaajaa, koska oppilaat ovat vaativia ja heidän kykynsä hallita käyttäytymistään on rajallinen, Nurmi sanoo.
– Kun oppilaat hermostuvat, he reagoivat fyysisesti: se voi esimerkiksi olla lyömistä ja potkimista, hän selittää.
Sosiaaliset taidot heikentyneet
Vaativien oppilaiden määrän kasvu ei kuitenkaan yksin selitä tilannetta. Väkivaltaa esiintyy aiempaa enemmän myös muiden oppilaiden keskuudessa. Yleisintä se on alakoulun nuorimmilla oppilailla. Teräaseita koulussa tavataan oppilailla Nurmen mukaan harvoin.
– Kouluun tulevien oppilaiden sosiaaliset taidot vaikuttavat olevan heikompia kuin ennen, Nurmi sanoo.
Nurmi täsmentää, että hän tarkoittaa erityisesti valmiuksia kohdata erilaisia sosiaalisia tilanteita. Niissä tarvittavat taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa.
– Jos kaikki tuijottavat omaa älypuhelinta, normaali kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus jää vähemmälle ja sitten taidot ovat puutteellisempia, hän pohtii.
Espoo panostaa ennaltaehkäisyyn
Nurmen mukaan Espoo pyrkii vähentämään kouluväkivaltaa useilla eri keinoilla.
Kaupunki on kouluttanut opettajia ja ohjaajia ennaltaehkäisemään väkivaltatilanteita. Joillekin oppilaille tehdään oppilaskohtaisia turvallisuussuunnitelmia.
– Niissä mietitään yksilöllisesti keinoja tukea ja vahvistaa oppilaan kykyä toimia hänelle haastavissa vuorovaikutustilanteissa, Nurmi kertoo.
Espoo tiivistää myös yhteistyötä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa.
– Kaupunki ja hyvinvointialue laativat toimintamallin siitä, miten vahvasti väkivaltaisesti oireilevan lapsen kohdalla toimitaan ja missä vaiheessa tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisten apua.
Nurmi korostaa lisäksi kodin ja koulun yhteistyön tärkeyttä.
Kouluissa silti turvallista
Vaikka väkivalta ja sen uhka on kouluissa lisääntynyt, Nurmi vakuuttaa, että Espoon kouluissa on edelleen turvallista. Myös opettajien hyvinvointi on tuoreen kyselyn perusteella korkealla tasolla, hän kertoo.
Tuoreen henkilöstökyselyn tulokset olivat suomenkielisessä perusopetuksessa Nurmen mukaan jopa paremmalla tasolla kuin koskaan aikaisemmin, jota hän pitää viime vuoden suurimpana onnistumisena.
– Espoon suomenkielistä perusopetusta suositellaan työnantajana ennätyslukemilla ja vaikka opettajan työ on välillä kuormittavaa, se on myös palkitsevaa, hän sanoo.
