Teollisuusliitto esittää useita toimia, joilla se purkaisi pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen työmarkkinapäätöksiä. Teollisuusliitto esitteli keskiviikkona tavoitteita seuraavalle hallituskaudelle.

Liitto pakittaisi muun muassa vientimallista ja purkaisi lakko-oikeuden rajoituksia.

– Vientimalli on kumottava. Malli rajoittaa myös päänavaajan mahdollisuutta neuvotella toimialan omiin lähtökohtiin sopivia ratkaisuja, puheenjohtaja Riku Aalto sanoi tiedotteessa.

Orpon hallitus sääti tällä hallituskaudella sovittelua koskevan vientimallin. Lailla käytännössä rajoitettiin valtakunnansovittelijaa tekemästä päänavaajasopimusta korkeampia palkkaratkaisuja sovittelussa.

Perinteisesti päänavaajasopimuksen ovat tehneet Teollisuusliitto Teknologiateollisuuden työnantajien ja Kemianteollisuuden kanssa. Teollisuusliitto syyttää, että laki vientimallista tekee sovittelijasta puolueellisen toimijan.

Sen sijaan Teollisuusliitto ei purkaisi kaikkia lakko-oikeuteen tehtyjä rajoituksia. Se kuitenkin lieventäisi tukityötaisteluiden rajoituksia, kohtuullistaisi työtaistelurikkomuksista johtuvia hyvityssakkoja ja rajaisi suojelutyötä vain yhteiskunnan kannalta ”välttämättömiin toimintoihin”.

– Meidän mielestämme päätöksissä työtaisteluiden rajoituksista on ollut rajua ylilyöntejä, Aalto totesi.

Palkansaajat ovat perinteisesti pyrkineet vauhdittamaan työehtoriitojen ratkaisuja tukityötaisteluilla, joita muut kuin työriidan osapuolena oleva työntekijäliitto ovat nostaneet omia työnantajiaan vastaan.

Jatkossa Teollisuusliiton mukaan rajoitukset tulisi kohdistua vain liittoihin ja työtaisteluihin, jotka ovat selvästi liiallisia suhteessa tavoitteeseen.

Teollisuusliitto poistaisi myös henkilökohtaisen sakon, jonka työntekijät voivat saada osallistumalla laittomaan lakkoon.

Iso muutos yleissitovuuteen

Teollisuusliitto esittää isoa muutosta yleissitovuuden tulkintaan. Liiton mukaan jatkossa tulkintaa olisi muutettava siten, että alan edustavin työehtosopimus voidaan aina vahvistaa yleissitovaksi.

Tällä hetkellä tilanne on toinen. Työehtosopimukset jaetaan normaali- ja yleissitoviksi. Yleissitovat työehtosopimukset määrittävät vähimmäistyöehdot kaikkiin alalla työskenteleviin yrityksiin. Normaalisitovat työehtosopimukset sitovat vain työnantajaa, joka on tehnyt sopimuksen työntekijäliiton kanssa.

Perinteisen nyrkkisäännön mukaan alalla noudatetaan yleissitovaa työehtosopimusta, jos noin puolet alan yrityksistä on järjestäytynyt työnantajaliittoihin. Lopullisen tulkinnan asiasta tekee yleissitovuuden vahvistamislautakunta.

Puheenjohtaja Aallon mukaan muutos edistäisi reilua kilpailua yritysten välillä, koska kaikki joutuisivat noudattamaan samankaltaisia työehtoja.

Samalla liitto vahvistaisi työntekijöitä työpaikalla edustavan luottamusmiehen asemaa. Teollisuusliitto kirjaisi lakiin, että työntekijöillä on oikeus valita luottamusmies työpaikalla ja velvoittaisi työnantajan yhteistyöhön luottamusmiehen kanssa.

– Osa työnantajista on kiertänyt tämän takia luottamusmiehen, Aalto totesi.

Liitto myös palauttaisi työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden.

Aalto roimi hallitusta

Teollisuusliiton puheenjohtaja Aalto roimi kovin sanoin Orpon hallitusta avauspuheenvuorossaan. Hänen mukaansa hän ei ole nähnyt 30-vuotisen uransa aikana jäsenkunnassaan yhtä kielteistä mielipidettä valtaapitävästä hallituksesta.

– Kun jäseniltämme kysyttiin kouluarvosanaa maan hallitukselle, he antoivat keskiarvoksi 4,9. Se tarkoittaa suoraan sanottuna hylättyä.

Aalto ei ihmettele Teollisuusliiton jäsenkunnan jyrkkää kritiikkiä hallitusta kohtaan. Hänen mukaansa hallituksen toimintaa on ohjannut yksipuolinen ideologia.

– Hallituksen ideologia ylenkatsoo työväestöä ja sen perheitä, Aalto sanoi.

Erityisen pahoillaan Aalto on elinkeinoelämän ja suurituloisten verohelpotuksista, jotka puheenjohtajan tulkinnan mukaan on otettu työntekijöiden turvasta ja oikeuksista.