Kuopion Sorsasaloon suunnitellun lentopolttoainetehtaan vaikutukset Kallaveteen huolestuttavat Kuopiossa.

Kuopion ympäristö- ja rakennuslautakunta on antanut lausuntonsa uusiutuvan lentopolttoaineen tuotantolaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Lausunnossaan Kuopio toteaa, että laitoksen ympäristövaikutukset tulee selvittää kattavasti.

Lentopolttoaineen tuotantolaitoksen suurimmat ympäristövaikutukset kohdistuisivat Kallaveteen.

Laitos tarvitsee paljon jäähdytysvettä. Se käyttäisi vettä jäähdytykseen noin 5 000 kuutiota tunnissa. Kallavedestä otettu jäähdytysvesi palautettaisiin järveen viisi astetta lämpimämpänä.

Vedenlämpö vaikuttaisi muun muassa jäätilanteeseen ja veden virtauksiin. Se voisi lisätä rehevöitymistä ja heikentää syvänteiden jo ennestään heikentynyttä happitilannetta. Näillä muutoksilla olisi vaikutusta kaikkiin vedessä eläviin.

Kuopio vaatii lausunnossaan, että kaikki vesistövaikutukset tulee selvittää tarkasti. Kuopion ympäristöjohtaja Tanja Ahonen toteaa että esimerkiksi lämpökuorman leviäminen on mallinnettava ja selvitettävä, millä tavalla lämpimämpi vesi järvessä vaikuttaisi.

Polttoaineen valmistuksessa syntyvä hukkalämpö olisi tarkoitus johtaa Kuopion Energian Haapaniemen voimalaitokselle Kallaveden pohjassa kulkevaa putkilinjaa pitkin. Putkilinja olisi 11–13 kilometriä pitkä.

Putkien asentaminen edellyttäisi ruoppauksia, mikä aiheuttaisi tilapäistä samentumista ja kiintoaineen leviämistä. Ruoppaus voisi myös vapauttaa sedimenttiin sitoutuneita ravinteita ja haitta-aineita.

Kuopion kaupunki toteaa antamassaan lausunnossa, että sedimentin mahdollisesti sisältämät haitta-aineet ja niiden terveysvaikutukset tulee selvittää putkilinjan varrelta kattavasti.

Lentopolttoaineen tuotantolaitoksen rakentaminen vaikuttaisi myös esimerkiksi Kuikkalammen lasku-uoman luontoon. Alueella tiedetään kasvaneen muun muassa Kuopion korkeuksilla harvinaista lehtopalsamia.

Kuopion kaupunki haluaa, että alueelta etsitään mahdolliset lehtopalsamin esiintymät sekä selvitetään myös liito-oravan ja viitasammakon esiintyminen. Jäähdytysvesiputken reitin välittömässä läheisyydessä on tehty paljon etenkin liito-oravahavaintoja.

– Alueella tehtiin luontoselvityksiä jo Finnpulpin hankkeen yhteydessä, mutta ne on nyt syytä päivittää, Tanja Ahonen sanoo.

Matalataajuinen melu mietityttää Siilinjärvellä

Siilinjärvi on todennut aiemmin antamassaan lausunnossaan, että kunnan alueelle voi kohdistua lähinnä maisema-, melu-, ilmanlaatu- ja liikennevaikutuksia.

Kunta kiinnitti huomiota etenkin meluvaikutuksiin. Suurimmat meluvaikutukset syntyisivät pumpuista, kompressoreista ja jäähdytystornin tuulettimista. Lausunnossa todetaan, että näiden aiheuttama melu voi olla matalataajuista. Matalataajuinen melu leviää pitkälle ja tunkeutuu myös sisätiloihin. Sen vuoksi melun leviämistä on kunnan mukaan tarkasteltava tarvittaessa tarkemmin kuin vain melun ohjearvojen kautta.

Volaghy-yhtiö on suunnitellut Sorsasalon itäosan teollisuusalueelle uusiutuvan lentopolttoaineen tuotantolaitosta. Se on tulossa alueelle, jonne metsäteollisuusyritys Finnpulp havitteli taannoin maailman suurinta havusellutehdasta.

Volaghyn tehdas valmistaisi 50 000 tonnia synteettistä lentopolttoainetta vuodessa. Lisäksi siellä tehtäisiin pienempiä määriä dieseliä ja teollisuusbensiiniä.

Synteettinen polttoaine valmistetaan vedystä ja hiilidioksidista. Laitos käyttäisi raaka-aineenaan Mondi Powerfluten tehtaan savukaasuista talteen otettavaa hiilidioksidia. Tuotanto vaatisi paljon sähköä.

Business Finlandin toimialajohtaja Markku Kivistö kertoi Ylelle vuosi sitten, että vetytalouteen ja synteettiseen lentopolttoaineeseen liittyviä hankkeita on Suomessa pikku hiljaa käynnistymässä.