Kun Nato vielä miettii, JEF-maat ovat jo liikkeellä.

Suunnilleen näin toimii kymmenen maan puolustusyhteistyöryhmä JEF, Joint Expeditionary Force, eli nopeasti liikkeelle lähtevä joukko.

Maiden johtajat kokoontuvat tänään torstaina Suomessa. Presidentinlinnassa Alexander Stubbin vieraina ovat Britannian pääministeri Keir Starmer, Pohjoismaiden pääministerit, Baltian johtajat ja Hollannin pääministeri.

Suomi liittyi Britannian johtamaan JEFiin yhdessä Ruotsin kanssa vuonna 2017, eli jo ennen kuin se kuului Natoon.

JEF on yksi monesta puolustusyhteistyöryhmästä, johon Suomi kuuluu.

”Enemmän on enemmän”

”More is more”, enemmän on enemmän, turvallisuuspolitiikan lähde kuvaa puolustusyhteistyön merkitystä juuri nyt.

Johtajat tapaavat Helsingissä hetkenä, jolloin turvallisuusympäristö on hyvin epävakaa.

Euroopan unionia hajottavat keskinäiset erimielisyydet ja esimerkiksi Unkarin jarrutus. Nato joutuu järjestäytymään uudelleen, kun Yhdysvallat supistaa rooliaan.

JEF-maita yhdistää se, että kaikki ottavat puolustuksen tosissaan ja tukevat Ukrainaa. Niiden on myös helppo keskustella keskenään, kun mukana ei ole vastarannan kiiskiä.

Siksi JEF-mailla ja muilla samanmielisten ryhmillä olisi nyt tilaisuus täyttää Yhdysvaltain jättämää poliittisen johtajuuden tyhjiötä Euroopan turvallisuuden suunnittelussa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen.

– Euroopassa on pitkä perinne nojata Yhdysvaltojen poliittiseen johtoon turvallisuuspolitiikassa, mutta nyt sen rajat ovat tulleet näkyviksi, Karjalainen sanoo.

Pienet ryhmät eivät voi olla Naton korvike, eivätkä ne riitä yksin Ukrainan turvaksi.

Mutta ne voivat ottaa poliittista ja strategista johtajuutta, jotta Eurooppa tietää, mitä se tahtoo ja miten se tehdään.

Itämeren varjolaivasto kiikarissa

Helsingin kokouksessa johtajat keskustelevat Ukrainasta, arktisen alueen turvallisuudesta ja Venäjän hybriditoimista esimerkiksi Itämeren alueella.

JEF-ryhmä on partioinut Itämerellä ja seurannut Venäjän varjolaivastoa useaan otteeseen siitä lähtien, kun ensimmäiset kaapelit Itämeren pohjassa katkesivat vuonna 2023.

JEF-maat pystyvät lähtemään nopeasti liikkeelle, sillä päätöksenteko ei vaadi yksimielisyyttä kuten Natossa. Kaksikin maata voi nopeasti päättää tehdä jotain yhdessä.

Keskusteluun nousee myös Ukrainan sodan läikkyminen maiden alueelle. Viime päivinä Ukrainan drooni-iskujen lennokkeja on harhautunut Baltian maiden alueelle, kun Ukraina on iskenyt öljynjalostamoihin lähelle Suomea.

Viron pääministeri Kristen Michal sanoo viestipalvelu X:ssä, että johtajat keskustelevat Helsingissä siitä, miten EU:n ja Naton itäisen ilmapuolustuksen parantamiseen saadaan vauhtia.

Kokouksessa on mukana videoyhteydellä myös Kanadan pääministeri Mark Carney, jonka kanssa puhutaan arktisten alueiden puolustuksesta Venäjän uhkaa vastaan.

Karjalainen: Ukraina on häviämässä sodan

Kokoukseen osallistuu etänä myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi.

Ukrainan tukeminen on JEF-maille edelleen hyvin tärkeää. Useimmat maista löytyvät Ukrainaa tukevien maiden listan kärjestä. Tällä kertaa ne suunnittelevat esimerkiksi harjoitusyhteistyötä Ukrainan kanssa.

Tutkija Tyyne Karjalainen huomauttaa, että vaikka Ukraina saa tukea, se on kuitenkin pieniä murto-osia Euroopan maiden kansantuotteesta.

Ukrainan liittyminen EU:n jäseneksi tuskin toteutuu nopeasti, ja Naton jäsenyys sen vaihtoehdoista on jo poistunut useiden liittolaismaiden vastustuksen vuoksi.

Tuoreessa artikkelissaan Karjalainen väittää, että Ukraina on häviämässä sodan.

”Jos Venäjään ei kohdisteta lisää painetta, rauhaa ei ole näköpiirissä. Siksi Euroopan pitäisi valmistautua Ukrainan uudistusten hidastumiseen, demokratiakehityksen takapakkiin ja Eurooppa-vastaisen mielialan vahvistumiseen Ukrainassa”, Karjalainen kirjoittaa artikkelissa.

Mitä JEF-maiden pitäisi tehdä? Karjalaisen mielestä ainakin herätä.

– Onko vieläkään hoksattu, että jos vain nojataan Yhdysvaltojen johtoon tämän sodan ratkaisemisessa, lopputulos on vaarallinen Euroopalle, Karjalainen sanoo.

Ukrainalle ehdot, joihin Yhdysvallat on Ukrainan suhteen myöntymässä, ovat katastrofaalisia, Karjalainen sanoo. Siksi Euroopan pitää viestiä Yhdysvalloille, mikä käy ja mikä ei käy. Tässä myös JEF-mailla on tehtävä.

Korjaus 26.3. klo 8.00: Gitanas Nausėda on Liettuan presidentti, ei pääministeri.

Muokkaus 26.3. klo 10.14: Päivitetty kokouksen osallistujat esittelevään grafiikkaan varmistunut tieto Tanskan edustajasta: alivaltiosihteeri Anders Tang Friborg. Aluksi grafiikassa oli pääministeri Mette Fredriksen kysymysmerkillä.