Biojätteen kierrätys on lisääntynyt, mutta silti osa keräysastioista jää tyhjäksi. Tämän ovat huomanneet jäteauton kuljettajat ja jäteyhtiöt, jotka laskuttavat myös tyhjästä astiasta.

Tyhjä biojäteastia tarkoittaa jäteautonkuljettajalle turhaa työtä.

– Tyhjennysmääriin suhteutettuna noin viisi prosenttia astioista tulee astia tyhjä -kuittauksella, kertoo Kiertokapulan logistiikkajohtaja Ville Hokkanen.

Ennen kuin biojätteen erilliskeräystä laajennettiin vuonna 2024, tyhjien astioiden määrä Kiertokapulassa oli yhdestä kahteen prosenttia.

Biojätteen kierrätystavoite ei vielä toteudu. Ensi vuonna sen pitäisi olla jo vähintään 65 prosenttia.

Syitä tyhjille biojäteastioille

Hokkanen ei tiedä tarkkaan, miksi astioita jää tyhjiksi.

Syynä voi olla se, ettei kiinteistöllä ole otettu käyttöön biojätteen erilliskeräysastiaa, keittiössä ei ole erillistä astiaa syntyvälle jätteelle tai biojäte laitetaan vanhasta tottumuksesta sekajätteeseen.

Kiertokapulan toimialueella Kanta-Hämeessä, Etelä-Pirkanmaalla ja Keski-Uudellamaalla biojätteen erilliskeräyksen laajentuminen koski reilua 53 000 pienkiinteistöä.

Asiakas sai päättää ottaako keräysastian vai kompostoiko biojätteen omalla kiinteistöllään. Myös bioastia- tai kompostikimppa täyttävät jätelain velvoitteen.

Noin 54 prosenttia kiinteistöistä valitsi astiakeräyksen.

Janakkalassa, Napialan vanhalla koululla asuvat sisarukset Päivi Hakoma ja Heli Lindblom ovat valinneet jätehuoltoyhtiön jäteastian. Koulun kolmesta asunnosta koostuvan yhtiön ei olisi pakko osallistua erilliskeräykseen, mutta asukkaat haluavat kierrättää.

Hakoman ja Lindblomin mielestä biojätteen kierrättäminen on helppoa:

Vuonna 2024 Kiertokapulan toimialueella kerättiin noin 10 000 tonnia erilliskerättyä biojätettä. Seuraavana vuonna luku nousi 12 000 tonniin.

Ville Hokkasen mukaan vuosien vertailu on vaikeaa, koska biojätteen keräys laajeni vuonna 2024 vaiheittain.

Hokkasen mukaan korkeintaan muutama sata asiakasta jätti tekemättä ilmoituksen kompostoinnista tai astiakeräykseen siirtymisestä.

– Osa asiakkaista oli sellaisia, joiden ei kuuluisikaan olla erilliskeräyksessä mukana. Enää vain hyvin pieni osa kiinteistöistä ei ole mukana keräyksessä.

Jos jätehuoltoyhtiö ei saanut asiakkaalta vastausta keräystavasta kyselyistä huolimatta, toimitti yhtiö silti kiinteistölle tuulettuvan biojäteastian, jotta velvoite täyttyisi.

Hyvinkääläinen Juho Torttila on valinnut biojätteen kierrätykseen kompostorin.

Videolla Torttila kertoo, miksi perhe haluaa kompostoida sekä keittiössä että puutarhassa syntyvän biojätteen:

Kierrätystavoite kiristyy

Suomalaiset kierrättävät biojätettä aiempaa enemmän, mutta tavoite ei vielä täyty.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan vuonna 2024 biojätteen kierrätysaste nousi 55 prosenttiin. Ensi vuonna luvun pitäisi olla jo valtakunnallisen kierrätystavoitteen mukaan vähintään 65 prosenttia.

Erilliskerättyä biojätettä kertyi koko maassa vuonna 2024 noin 460 000 tonnia, josta pääosa päätyy kompostointiin ja mädätykseen.

Biojätettä päätyy edelleen myös paljon sekajätteen joukkoon.

Jätelain tavoitteena on nostaa kierrätysastetta, sanoo Kiertokapulan logistiikkajohtaja ja kannustaa kaikkia velvoitealueen pienkiinteistöjen asiakkaita tarttumaan haasteeseen.