Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Suomessa on jo 78 kuntaa, joissa asukkaiden enemmistö on eläkeläisiä.

Tämän paljastavat Eläketurvakeskuksen uudet tilastot, jossa eläkeläisten osuus lasketaan kunnan 16 vuotta täyttäneistä asukkaista.

Suurimmillaan eläkeläisten osuus oli itäisessä Suomessa Ilomantsissa, Hyrynsalmella ja Rääkkylässä. Niissä kaikissa eläkeläisten osuus on yli 60 prosenttia.

Näissä kunnissa eläkeläisten osuus on lähes kaksinkertainen koko maan keskiarvoon verrattuna. Kaikkiaan eläkeläisiä on kolmannes 16 vuotta täyttäneistä suomalaisista.

Koneella voit tutkia sekä eri kunnissa maksettavia keskieläkkeitä että eläkeläisten osuutta.

”Tämä on kuoleva kylä”

Se, että kunta on eläkeläisenemmistöinen näkyy myös käytännössä, sanoo ilomantsilainen paluumuuttaja Satu Lievonen.

– Täällä kylällä se näkyy sillä tavalla, että eihän täällä työpaikkoja enää nykyisin ole. Tämä on kuoleva kylä, Lievonen sanoo.

Hän muutti pari vuotta sitten takaisin Ilomantsiin synnyinkotiinsa, josta hän käy töissä 70 kilomerin päässä Joensuussa.

Miten Ilomantsissa näkyy, että yli 60 prosenttia kuntalaisista on eläkeläisiä?

– Paljon täällä on mökkiläisiä ja kesällä väkiluku kasvaa, mutta jos ei ole töitä, pienet kylät kuolevat pikkuhiljaa pois.

Lievonen kuitenkin arvelee, että alueen kaivostoiminta saattaa tuoda uutta eloa.

Pienimmillään eläkeläisten osuus on Limingassa, Espoossa ja Vantaalla. Niissä eläkeläisten osuus kunnan asukkaista on alle 23 prosenttia.

Eläketurvakeskuksen ylimatemaatikko Kaarlo Reipas arvioi, että eläkeläisten osuus ei tule kasvamaan ainakaan merkittävästi tulevan 20–25 vuoden aikana. Tämä johtuu siitä, että eläkeikä nousee vähitellen ja lisäksi suuret ikäluokat alkavat vähitellen poistua eläkeläisten joukosta.

Eläkejärjestelmä kestää muutoksen hyvin.

– En pitäisi tätä huolestuttavana. Olemme varautuneet tähän vanhenevaan väestörakenteeseen nostamalla eläkeikiä ja kasvattamalla rahastointia.

Eläkkeiden suhde palkkoihin historiallisen korkea

Ylimatemaatikko Kaarlo Reippaan mukaan suomalaisten eläkkeet olivat viime tai toissa vuonna suhteessa palkkoihin suuremmat kuin koskaan aikaisemmin. Tilanne varmistuu myöhemmin.

– Tulevaisuudessa tämä keskieläkkeen suhde keskipalkkaan tulee pienenemään, koska eläkkeen karttumissääntöjä on heikennetty ja muun muassa elinaikakerroin heikentää eläkkeiden suuruutta tulevaisuudessa, Reipas sanoo.

Palkkoihin verrattuna eläkkeet nousivat historiallisen korkeiksi siksi, että 1960-luvulla voimaan tullut eläkejärjestelmä on nyt kartuttanut työeläkkeitä täysimittaisesti. Lisäksi kovan hintojen nousun takia eläkkeet nousivat indeksikorotusten vuoksi poikkeuksellisen vauhdikkaasti vuosina 2023–2024.

Keskieläkkeet ovat nyt noin 55 prosenttia keskipalkoista, mutta ero palkkoihin tulee hitaasti kasvamaan. Kaarlo Reipas arvioi, että osuus tulee painumaan alle 50 prosentin rajan kymmenien vuosien kuluttua.

Kuntien välillä valtavat erot

Eläkkeiden suuruudessa on isoja eroja, kun tarkastellaan eri kuntia.

Keskimääräiset eläkkeet ovat Suomen suurimpia Kauniaisissa, pienimmät Etelä-Pohjanmaalla Soinissa, jossa eläkkeet ovat selvästi alle puolet huippuun verrattuna kuten alla oleva grafiikka näyttää.

Keskimäärin eläke Suomessa on 2 138 euroa kuussa ennen veroja.

Miesten ja naisten välinen ero eläkkeissä kapenee, mutta kehitys on hidasta. Naisten eläkkeet ovat nyt noin viidenneksen pienempiä kuin miesten eläkkeet.

Eroa selittää se, että naisten työuran aikana ansiot ovat olleet pienempiä. Tulevaisuudessa tämä ero tulee kaventumaan. Se on pitkälti seurausta siitä, että palkkaerot ovat kaventuneet. Eläkkeiden suuruus siis seuraa palkkoja, mutta muutokset ovat hitaita.

– Vaikka palkkaerot tänään poistuisivat kokonaan, menee kymmeniä vuosia ennen kuin eläke-ero kaventuu, Reipas selittää.

Etelä-Pohjanmaalla on keskimäärin Suomen pienimmät eläkkeet. Ainakin osasyynä on se, että maakunta on maatalousvaltainen ja työeläkettä kertyy elämän aikana ehkä vain sivutöistä.

Soinissa kyläraitilla Laila Tikka kertoo olleensa kymmenen vuotta eläkkeellä ja saavansa runsaan kahden tuhannen euron eläkettä. Hän on tehnyt 40 vuotta opettajan töitä.

Onko tämä oikeudenmukainen eläkkeen taso pitkästä työurasta?

– Kyllä minä pidän sitä oikeudenmukaisen, kun ajattelen, että moni ihminen tekee kokopäivätyötä sillä samalla palkalla, Tikka pohtii.

Hänen mielestään Soinissa keskimäärin saatava vajaan 1 600 euron eläke on ”aika riipaisevan pieni”.

Toinen soinilainen, Heli Kuula on puolestaan tehnyt yli 30 vuotta töitä siivoojana ja ikkunatehtaalla. Eläkettä tulee noin 1 200 euroa kuussa. Hänen mukaansa sillä tulee toimeen, kun puoliso on vielä työelämässä.

Hän ei pidä eläkettään oikeudenmukaisena.

– No en, mutta minkäs minä sille voin, Kuula sanoo.