Suositun etnisen ravintolaketjun omistajiin kohdistuva rikosepäily ulkomaalaisten työntekijöidensä törkeästä kiskonnasta ei johda syytteeseen.

Yle uutisoi 21.3.2026 rikosepäilystä, jossa tutkittiin turkulaisen ravintolan työoloja neljän ulkomaalaisen työntekijän kerrottua kokemistaan epäkohdista.

Jutussa kerrottiin virheellisesti, että rikosepäily olisi julkaisuhetkellä ollut syyteharkinnassa. Todellisuudessa syyttäjä oli 19.3.2026 tehnyt asiassa syyttämättäjättämispäätöksen.

Esitutkinnassa kaksi asianomistajaa kertoi syyttäjän mukaan tapahtumista yksityiskohtaisesti ja uskottavasti. Kaksi asianomistajaa ei rikosilmoituksen tekemisen jälkeen halunnut esitutkinnassa lausua asiasta enempää.

Myös rikoksesta epäilty omistajapariskunta kertoi syyttäjän mukaan tapahtumista loogisesti, eikä heidän kertomuksiinsa liittynyt mahdottomuuksia tai liioitellun oloisia piirteitä.

Kertomukset ristiriitaisia

Yksi rikosepäily koski sitä, että kaksi työntekijää kertoi joutuneensa palauttamaan osan palkastaan käteisenä työnantajalle.

Syyttäjän mukaan osapuolten kertomukset olivat vahvasti ristiriidassa keskenään. Kaksi asianomistajaa kertoi palkan palauttamisesta, kaksi ei.

Yksi todistaja kertoi kuulleensa palkan palauttamisesta. Kaksi todistajaa puolestaan sanoi, että he eivät olleet havainneet sellaista.

Pankkitapahtumat eivät syyttäjän mukaan tukeneet syytettä saati puhuneet sitä vastaan.

Osa asianomistajista epäili myös, että heille ei ollut maksettu kaikkia heille kuuluvia lisiä. Syyttäjän mukaan palkkalaskelmista kuitenkin ilmeni, että työntekijöille oli vastoin heidän luuloaan maksettu erilaisia lisiä.

Sana sanaa vastaan

Kaksi työntekijää kertoi esitutkinnassa, että he eivät olleet saaneet palkkaa kaikista työtunneistaan. Heillä ei kuitenkaan ollut esittää todisteita tekemistään todellisista työtunneista.

Syyttäjän mukaan kyseessä oli sana sanaa vastaan -tilanne, jossa kummankaan osapuolen kertomusta ei lähtökohtaisesti voida pitää toisen kertomusta luotettavampana.

Syyttäjä katsoi, että esitutkinnassa ei saatu todennäköisiä syitä syytteen tueksi, sillä palkan palauttaminen ja muu alipalkkaus jäi näytöllisesti epäselväksi.

Esitutkinnassa ei syyttäjän mukaan voitu osoittaa syytteen nostamiseksi vaadittavalla näytöllä, että rikoksesta epäillyt olisivat käyttäneet hyväksi asianomistajien taloudellista tai henkistä riippuvuussuhdetta ja asettaneet heitä epäedulliseen asemaan.