Yle kertoi aiemmin maanantaina, kuinka Helsingin kaupungin hitas-järjestelmä on päässyt romuttumaan – ja että uutta keskituloisille mahdollista asumisen mallia ei ole vielä keksitty.

Hitas-koteihin haluttiin alun perin maalta kaupunkiin töihin tulevia ihmisiä asumaan – ja ehkäisemään rikkaiden ja köyhien kaupunginosien syntyä.

Kodeille määrättiin korkein mahdollinen osto- ja myyntihinta, jotta niihin oli varaa. Hitas on lyhenne sanoista ”hinta ja taso”.

Hintasääntelyn piirissä on yhä yli 12 000 hitas-asuntoa. Helsingin kaupungin vuokra-asuntoyhtiö Heka omistaa noin 53 000 vuokra-asuntoa ja Helsingin asumisoikeusasunnot Haso yli 7 000 asumisoikeusasuntoa.

Helsingin kaupungin näpit ulottuvat tavalla tai toisella valtavan ihmisjoukon koteihin ja sitä kautta ehkä jopa satojen tuhansien ihmisten elämään.

Helsinki on kompuroinut pahasti asuntojensa kanssa viime vuosina. Eniten ovat kärsineet asukkaat.

Asuntomokista kärsivät asukkaat

Heka nosti koronan ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman inflaation pakottamana poikkeuksellisen paljon vuokriaan. Saman teki vastikkeilleen Haso.

Helsingin omistamat yhtiöt ovatkin nostaneet poikkeuksellisen paljon vuokria ja vastikkeitaan verrattuna muihin kaupunkeihin tai yhteisöihin.

Syynä on ollut yhtiöiden taloudenpito: liian kallista lainaa on otettu liian paljon.

Varautumissuunnitelmaa ei ollut, ja esimerkiksi Hason asumisoikeusasuntojen vastikkeet olivat olleet liian alhaisia aiemmin, jotta niistä olisi muodostunut puskuria pahan päivän varalle.

Omakustannusperiaatteella toimivat Helsingin kaupungin omistamat yritykset ovatkin sysänneet virheensä eli miljardiluokan lainansa asukkaiden maksettaviksi.

Helsinki on pääomittanut asuntofirmojaan, minkä seurauksena Heka on onnistunut hillitsemään vuokrien korotuksia. Tosin kaupungin vuokrayksiöstä kantakaupungissa joutuu pulittamaan tonnin.

Hasoa kaupunki on pääomittanut hyvin vähän, eivätkä rahat ole menneet suoraan vastikkeiden korotuksia hillitsemään. Jättikorotuksille ei ole näkynyt toistaiseksi loppua.

Joidenkin Haso-kohteiden vastikkeet ovat nousseet parissa vuodessa jopa yli 50 prosenttia.

Asukkaat pelkäävät, jatkuvatko korotukset entistä kovempina, kun Iranin sota nostaa lainojen korkoja.

Kun asumiskustannukset ovat nousseet, asunnot eivät enää houkuttele. Asuntojen tyhjäkäynti ja vajaakäyttö kasvaa, minkä seurauksena vuokrat ja vastikkeet uhkaavat nousta.

Hitas-taloja seisoo tyhjillään

Helsinki on rapauttanut myös kohtuuhintaista omistusasumista vuosikymmenet tarjonneen hitas-järjestelmän.

Uudiskohteiden hinnat kantakaupungissa ovat karanneet osin keskituloisten ulottumattomiin ja asuntoja on vaikea saada kaupaksi: hitas-taloja seisoo tyhjillään tai puoliksi tyhjillään myös Helsingin halutuimmilla paikoilla, kuten Jätkäsaaressa.

Toisaalta hitas-asuntoja on rohmuttu sijoitusasunnoiksi ja niillä ovat keinottelijat ja sijoittajat tienanneet.

Helsinki ei siis onnistunut luomaan sellaisia sääntöjä ja valvomaan niitä, jotta hitas olisi säilynyt tarkoituksensa mukaisesti keskituloisten perheiden omistuskoteina.

Mistä katto keskiluokan pään päälle?

Missä asuvat jatkossa tavalliset työssä käyvät helsinkiläiset? Sellaiset väliinputoajat, jotka elävät omalla työllään, eivätkä saa yhteiskunnan tukia?

Heidän palkkansa on liian suuri valtion tukemiin asuntoihin, joissa on tulorajat, mutta sääntelemättömän asunnon ostamista varten liian pieni.

Vaikka monen keskituloisen Helsingissä asuvan palkka olisi hyvä, sillä voi olla vaikeaa, ellei mahdotonta tulla toimeen – varsinkin jos sattuu olemaan vaikkapa yksinhuoltaja.

Keskituloisia on tarvittu tasoittamaan ja ehkäisemään pääkaupungin osien eriytymistä eli sitä, ettei toisista alueista tule liian köyhiä ja toisista liian rikkaita.

Kaupunki on sitoutunut rakentamaan 10–15 prosenttia asunnoista niin sanotun välimuodon asuntoja, joita kohtuuhintaiset hitas-asunnot ja asumisoikeusasunnot ovat tähän asti edustaneet.

Helsinkiin on silti suunnitteilla kokonaisia uusia asuinalueita, kuten Hernesaareen ja Malmille, joihin kaivataan keskiluokkaa sekoittamaan asukasrakennetta.

Kaupunki on kuitenkin päättänyt lopettaa hitas-rakentamisen, valtio asumisoikeusasumisen tukemisen ja lisäksi kaupungin suunnittelema vuokralla omaksi -malli on karahtamassa kiville.

Ajaako Helsinki työntekijät maalle asumaan?

Helsingin kaupunki ei siis vielä tiedä, millaisia välimallin asuntoja se jatkossa rakentaa. Uusien välimallien suhteen tunnutaan olevan täysin solmussa.

Asukkaille epävarmuus on aiheuttanut huolta ja kärsimystä ja pakottanut monet muuttamaan kodeistaan jo nyt.

Jos keskiluokkaa tarvitaan jatkossakin tasapainottamaan tuloeroja ja ehkäisemään alueiden eriytymistä, he tarvitsevat katon päänsä päälle.

Kaupungin pitäisi ratkaista asia nopeasti ja kunnolla, ja poliitikkojen pitäisi kantaa vastuunsa siitä, miten Helsinki asukkaitaan kohtelee.

Kun hitas-järjestelmä luotiin, Helsinki halusi tarjota maalta kaupunkiin töiden perässä muuttaville kohtuuhintaiset kodit.

Haluaako kaupunki nyt, että työssä käyvät helsinkiläiset muuttavat maalle löytääkseen katon päittensä päälle?