Ukrainan ja Venäjän välisellä rintamalla ei ole enää varsinaisia rintamalinjoja. Niiden tilalle on tullut koko ajan laajeneva harmaa alue, jolla toimii molempien jalkaväkeä ja drooneja.

Näin sanovat Ylen etänä haastattelemat kaksi suomalaissotilasta, jotka taistelevat Ukrainassa eri puolilla rintamaa.

Sotilaiden nimet on muutettu turvallisuussyistä. Yle on varmistanut useista lähteistä, että he ovat taistelleet Ukrainassa.

Harmaaksi alueeksi kutsutaan kaikkein vaarallisinta osuutta rintamasta, jossa todennäköisyys kuolla on korkea. Siksi sotilaat kutsuvat sitä myös kill zoneksi eli tappovyöhykkeeksi.

Zaporižžjan alueella jalkaväkimiehenä sotiva Pekka kertoo puhelimitse Ylelle, että hänen rintamalohkollaan harmaa alue on noin 10 kilometrin levyinen.

Drooniteknologian kehittyessä harmaa alue laajenee koko ajan. Mediatietojen mukaan vyöhyke voi olla paikoitellen jo 20–40 kilometrin levyinen.

Tilanne muistuttaa kaupunkisotaa

Pekka kuvailee tilanteen muistuttavan kaupunkisotaa, jossa omia ja vihollisen joukkoja on sekaisin.

– Selkeitä rintamalinjoja ei ole.

Ukrainan ja Venäjän asemia on harmaalla alueella lomittain. Venäläisillä voi olla asema esimerkiksi kilometrinkin verran Ukrainan aseman takana, Pekka kuvailee.

Pekka kertoo sotineensa Ukrainassa yhtäjaksoisesti yli kolme vuotta. Nyt hän toimii läntisen Zaporižžjan alueella, jossa rintama on pysynyt suhteellisen staattisena koko täysimittaisen sodan ajan. Sen vuoksi alueesta on uutisoitu vähemmän.

– Maasto-olosuhteet ovat todella spesifit, koska täällä on tasaista ja avointa kaikkialla. Minkäänlaisen liikkeen tekeminen on todella haastavaa, Pekka sanoo.

Itäisen Zaporižžjan rintama on puolestaan tällä hetkellä yksi taistelukentän kuumimmista paikoista. Ukrainan asevoimien komentaja Oleksandr Syrskyi sanoi viime viikolla, että Venäjän joukot keskittävät Huljaipolen alueelle merkittävästi kalustoa ja pitävät nyt aluetta ensisijaisena hyökkäyskohteenaan.

Kartta havainnollistaa, miten pitkälle noin 10 kilometrin harmaa alue ulottuisi:

”Osa venäläisistä pääsee aina livahtamaan läpi”

Ukrainan Venäjää pienempi sotilasmäärä näkyy Pekan mukaan rintamalla. Siksi Ukraina kompensoi sotilasvajettaan valvomalla koko rintamaa valtavalla määrällä drooneja.

Sääolosuhteiden vuoksi se ei kuitenkaan ole aina mahdollista, jolloin rintamaan syntyy aukkoja. Niitä Venäjä pyrkii hyödyntämään: se yrittää soluttaa pienryhmiä mahdollisimman syvälle Ukrainan puolustukseen.

– Osa venäläisistä pääsee aina livahtamaan läpi. Ukrainan jalkaväki yrittää tällöin paikantaa heidät ja joko eliminoida tai ottaa vangeiksi.

Pekka kertoo, että alueella lentelee samanaikaisesti valtavasti sekä Ukrainan että Venäjän drooneja.

– Ei pysty olemaan minuuttiakaan ulkona, ettei kuulisi niiden surinaa. Operointialueella kuulee samanaikaisesti monen eri droonin äänen.

Hänen mukaansa on mahdotonta erottaa, ovatko droonit omia vai vihollisen.

– Pitää vain olettaa, että jokainen drooni on vihollisen. Se on itse asiassa joskus jopa ihan hassua ajatella, kuinka järjetöntä tämä on, Pekka kuvailee.

Venäjän tuhlailevan taktiikan aliarvioiminen virhe

Venäjä kärsii taktiikallaan valtavia tappioita. Ukrainalaisten ja läntisten arvioiden mukaan Venäjä menettää kuukausittain noin 35 000 sotilasta kaatuneina. Lukema on noussut vuodessa noin 14 000:sta.

Pekan mukaan Venäjän taktiikka on järjetön läntisen sotilasdoktriinin ajattelun pohjalta, mutta siinä on oma logiikkansa.

– Strategia on tosi kallis, mutta käytännössä ainoa mahdollinen, jos haluaa hyökätä täällä. Venäläiset näkevät tavoitteen selkeästi, ja jos on laskettu, että tavoitteen saavuttamiseksi voidaan käyttää vaikka kolme pataljoonaa, silloin siinä on järkeä.

Yksi pataljoona voi koostua Venäjällä noin 500 sotilaasta.

Venäjä valtasi ISW:n mukaan Ukrainalta viime vuonna noin 4 000–5 000 neliökilometriä, joka vastaa noin prosenttia Ukrainan pinta-alasta.

Ukraina on kuitenkin alkuvuoden aikana vapauttanut yli 400 neliökilometriä aluetta lyhyessä ajassa, presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi maaliskuussa.

Erikoisjoukkojen rooli noussut

Ukrainan suurin haaste on sotilaiden vähyys, eikä Pekka koe, että tilanne olisi helpottumassa. Sotakentän muutoksen myötä isompaan rooliin ovat Pekan mukaan nousseet erikoisjoukot.

– Jalkaväki tuodaan sinne tarpeen mukaan tekemään temput. Sitten he taas menevät sellaiseen stand by -tilaan odottamaan.

Pikaiseen sodan loppumiseen ei Pekka usko. Sodankäyntiä hän kuvailee karulla tavalla.

– Tällä hetkellä tämä on teollisen tason tappamista ja tuhoamista.

”Liejua saattaa olla pahimmillaan metri”

Suomalainen Mikko kertoo taistelleensa Dnipropetrovskin alueella Itä-Ukrainassa muutaman kuukauden. Hänelle taistelukomennus Ukrainassa on jo kolmas.

Venäjä onnistui tunkeutumaan Dnipropetrovskin alueelle vasta kesällä 2025.

Kartta näyttää Ukrainan alueet, joista Venäjä on vallannut ainakin osia:

Alkuvuodesta lähtien Ukraina on onnistunut vapauttamaan suurimman osan Venäjän miehittämistä alueista Dnipropetrovskissa.

Suurin haaste rintamalohkolla tällä hetkellä on Mikon mukaan sää.

– Meillä on ihan jatkuvasti kaikki vehkeet jumissa tai rikki ja liikkuminen on tosi vaikeaa. Liejua saattaa olla pahimmillaan metri, Mikko kertoo Ylelle videohaastattelussa.

Tela-ajoneuvo on Mikon mukaan ainut keino liikkua alueella tällä hetkellä, mutta ne taas tuhotaan heti drooneilla.

– Matka jalkautumisalueelta operointialueelle saattaa olla parikymmentäkin kilometriä, ja evakuoinnitkin joudutaan hoitamaan kävellen.

Mikko kertoo videolla Venäjän uudesta pirullisesta aseesta.

Toinen haaste on Mikon mukaan Venäjän eliittijoukot, joilla on käytössään uusinta droonisodankäynnin teknologiaa.

– Ollaan kohdattu valtavasti Venäjän kehittyneitä drooneja, jotka ovat aiheuttaneet normaalia enemmän haasteita, Mikko sanoo.

Viime aikoina Ukraina on kyennyt lisäämään FPV-drooniensa kantamaa jopa 150 kilometrin päähän. FPV-drooneilla tarkoitetaan kauko-ohjattavia drooneja, joita ohjataan reaaliaikaisen videokuvan avulla.

Mikon mukaan venäläisten droonit toimivat aivan yhtä syvällä Ukrainan puolella, mutta droonien määrä laskee merkittävästi varsinaisen taistelukentän ulkopuolella.

Mikko kuvailee rintamatilannetta Dnipropetrovskissa monelta osin samoin kuin Pekka. Hänen mukaansa pieni ja liikkuva joukko operoi suhteellisen suurta aluetta yrittäen pysyä venäläisiltä piilossa.

– Venäjällä vaikuttaa olevan loputtomat resurssit hyökkäysten kanssa. Esimerkiksi drooneja saattaa tulla yksittäiseen asemaan parikymmentä kappaletta päivässä, Mikko sanoo.

Yle haastatteli Mikkoa aiemmin toukokuussa 2024. Tuolloin Mikko varoitteli, ettei Suomessa hänen mukaansa oltu droonisodan todellisuuden vauhdissa.

Sotatoimet rintamalla ovat yleensä kiihtyneet keväisin maan kuivuttua, jolloin venäläiset ovat aloittaneet isommat hyökkäykset.

Viime päivinä Venäjä on lisännyt hyökkäyksiä pitkin rintamaa voimakkaasti, ja ISW:n mukaan Venäjän keväthyökkäys on jo käynnissä. Ukrainan asevoimien komentajan mukaan Venäjän hyökkäyksessä on osallisena kymmeniä tuhansia miehiä.

Mikon mukaan jotkut sotilaat kokevat, että sodan loppu tuntuu nyt ensimmäistä kertaa realistiselta, mutta itse hän ei siihen usko.

– En usko, että tapahtuu mitään radikaalia niin kauan kuin Eurooppa ei konkreettisesti puutu tähän hommaan.

Juttua korjattu 30.3. klo 10.15: Alun perin väärin päin olleiden Donetskin ja Luhanskin alueiden sijainti korjattu kartalla.