Ukrainan tämänviikkoiset drooni-iskut lähelle Suomen rajaa kertovat merkittävästä käänteestä, arvioi sotaa tiiviisti seurannut tietokirjailija ja everstiluutnantti evp. Jarmo Nieminen.

Niemisen mukaan Ukraina näyttää nyt kykenevän iskemään entistä tehokkaammin syvälle Venäjän alueelle.

Ukraina on tällä viikolla iskenyt kahteen öljysatamaan Pietarin lähellä sekä Viipurin satamaan. Ukraina sanoo myös iskeneensä Viipurissa Venäjän rannikkovartioston jäämurtajaan.

Aiemminkin Ukraina on tehnyt kaukoiskuja, mutta nyt sadat tai jopa tuhannet droonit ovat kyenneet lentämään lähes tuhannen kilometrin matkan Venäjän yli.

Nieminen raportoi Ukrainan sodasta seuraten erityisesti avoimia lähteitä.

Hän on tutkinut tarkasti muun muassa Venäjän omia tutkia, jotka varoittavat kansalaisia lähestyvistä ilmavaaroista.

Droonit kykenevät lentämään satoja kilometrejä suoraan Venäjän läpi

Niemisen mukaan Ukrainan drooni-iskut kaukokohteisiin ovat lisääntyneet viime aikoina rajusti.

Hän on laskenut tutkahavainnoista, että Ukraina laukaisee tällä hetkellä jopa satoja kaukokohdedrooneja päivässä.

– Pitkän kantaman ilma-aluksia laukaistaan Venäjälle keskimäärin 300 vuorokaudessa. Se on hurja luku, tuotanto on kova. Jostakin syystä ne pääsevät nyt läpi, Nieminen kuvaa.

Nieminen pitää merkittävänä sitä, että yhä useammat droonit ovat kyenneet lentämään satojen kilometrien matkan Venäjän tiheimmin asuttujen länsiosien läpi.

– Esimerkiksi Leningradin alueen kuvernöörin mukaan alueella ammuttiin alas lähes 60 pitkän matkan droonia viime yönä. Miten 60 pitkän kantaman droonia lentää lähes tuhat kilometriä Venäjän läpi? Nieminen hämmästelee.

Ukraina on aiemminkin iskenyt myös Suomenlahdelle, mutta satunnaisesti. Nyt maan kaukoiskukyky näyttää kehittyneen hyvin tehokkaaksi.

– He ovat harjoitelleet tätä vuoden. Tämä kehitys ei synny hetkessä, Nieminen arvioi.

Myös Maanpuolustuskorkeakoulun ilmasotaopin pääopettaja Heikki Kankkio arvioi, että Ukraina kyky iskeä näin laajasti kaukokohteisiin on uutta.

– Drooneilla on isketty ennenkin kauas. Mutta se, että niitä oikeasti on paljon ja ne pääsevät perille torjunnoista ja GPS-häirinnästä huolimatta, on uusi ilmiö, Kankkio toteaa.

Molemmat asiantuntijat pitävät Ukrainan droonien suurta määrää keskeisenä siinä, että niitä on niin vaikea torjua.

Lähes 6 000 droonia alle kuukaudessa

Jarmo Nieminen on laskenut tutkahavainnoista, että pelkästään maaliskuussa venäläiset ovat torjuneet jo lähes 6 000 ukrainalaisdroonia.

– Se tarkoittaa, että siellä on valtava määrä harhautusdrooneja. Niillä ensin kyllästetään ilmatila, Venäjän ilmapuolustusjärjestelmä. Sitten tulevat kovat koneet, mukaan lukien suihkumoottoridroonit ja ohjukset, Nieminen kuvaa.

Primorskin sataman öljysäiliöiden palo nostatti satelliittikuviin savupilven tiistaina:

Nieminen arvioi, että Ukraina on kyennyt talven aikana merkittävästi heikentämään Venäjän ilmapuolustusta.

– Ukraina on tuhonnut niin valtavan määrän Venäjän Ilmatorjuntaohjus- ja tykistökalustoa, että todennäköisesti sitä on täytynyt siirtää Venäjän länsirajalta Ukrainan-rintaman joukkojen ja Moskovan tueksi, Nieminen arvioi.

Kankkion mukaan Venäjä joutuu jakamaan puolustuskykyään, kun Ukraina hyökkää useampaan kohteeseen, kuten Pietarin alueelle ja Viipuriin.

– Kun puolustuskykyä tuodaan Pietariin, niin se on jostakin muualta pois, Kankki kuvaa.

Sotilasasiantuntijat eivät pidä droonien Venäjän Suomenlahden öljykuljetuksille aiheuttamia vahinkoja vielä kovin merkittävinä.

Jarmo Nieminen uskoo silti, että pitkän kantaman iskuilla syvälle Venäjälle voi olla suuri merkitys Venäjän sotatalouden, sotateollisuuden ja yleisen mielipiteen kannalta.

– Nyt Ukraina iskee sinne, mikä sattuu eniten. Moskovaan ja Pietariin, Nieminen sanoo.