Korkeakoulujen omistus on keskittymässä aiempaa harvempiin käsiin.

Itä-Suomen yliopisto suunnittelee useiden ammattikorkeakoulujen ostamista, ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMKin omistajat käyvät keskusteluja LUT-yliopiston omistukseen siirtymisestä.

Jo aikaisemmin esimerkiksi Jyväskylän yliopistosta on tullut Jyväskylän ammattikorkeakoulun pääomistaja ja Oulun yliopistosta Oulun ammattikorkeakoulun pääomistaja.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Niina Jurva ei näe kehitystä pelkästään positiivisena.

Hänen mukaansa pääomistaja käyttää ammattikorkeakouluissa paljon valtaa siihen, millaista koulutusta ammattikorkeakoulussa on.

– Kyllä tämä vaikuttaa siltä, että yliopistot kahmivat ammattikorkeakouluja itselleen omista lähtökohdistaan käsin, Jurva sanoo.

Jurvan mukaan yliopistojen on mahdollista vyöryttää omia kustannuksiaan ammattikorkeakoulujen kontolle.

Uusi visio korkeakouluista

Opetus- ja kulttuuriministeriö suunnittelee paraikaa uutta korkeakouluvisiota, joka ulottuu vuoteen 2040 asti. Luonnos lähti lausuntokierrokselle tällä viikolla.

Niina Jurva OAJ:stä ihmettelee, miksei yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistymisiä suunnitella ministeriöjohtoisesti.

Hän pitää kestämättömänä sitä, että ammattikorkeakoulut ja ammattikorkeakoulujen hallitukset lukevat yhdistämissuunnitelmista mediasta.

OAJ oli huolissaan ammattikorkeakoulujen omistusten keskittymisestä jo vuonna 2023.

Tuolloin liiton teettämässä selvityksessä todettiin, että omistajalla on valta jopa rajoittaa tai pahimmassa tapauksessa estää ammattikorkeakoulujen kehitys.

Opiskelijaliitto yllättyi

Suomen opiskelijakuntien liitto Samokin puheenjohtaja Helena Maijanen kertoo, että liitto on seurannut yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistymisiä pelonsekaisin tuntein.

– Olemme yllättyneet, kuinka paljon ja nopeasti näitä yhdistymisiä on tullut.

Maijasen mukaan yhteistyötä voisi tehdä ilman osakekauppojakin.

– Emme vastusta konserneja, mutta haluaisimme selkeämmät sävelet sille, miten yhdistymiset hoidetaan.

Maijanen uskoo, että parhaimmassa tapauksessa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö voi lisätä opiskelijoiden yhdenvertaisuutta.

Laajempien opiskelumahdollisuuksien lisäksi opiskelijat voivat saada esimerkiksi parempia kirjasto- ja kuntosalipalveluita.

OAJ:n Jurvan tavoin myös Maijanen on huolissaan vallan siirtymisestä yliopistoille: toteutuneissa konserneissa hallituksen puheenjohtajana on yleensä yliopistorehtori.

Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion, Kajaanin ja Joensuun ammattikorkeakoulujen yhdistymisestä seuraisi 35 000 opiskelijan konserni. Maijanen on huolissaan, että opiskelijayhdistysten ääni hukkuisi päätöksenteossa.

Jyväskylässä ammattikorkeakoulun omistuksen muutos ei vielä juurikaan näy opiskeluarjessa. Videolla opiskelijajärjestöjen edustajat kertovat, että Jyväskylässä opiskelijat on otettu hyvin mukaan suunnitteluun.

Ammattikorkeakoulut aluekehittäjinä

Aiemmin ammattikorkeakoulujen pääomistajia ovat useimmiten olleet kunnat ja kuntayhtymät.

Ammattikorkeakoulujen merkitys varsinkin aluekehitykselle on suuri. Valtio on asettanut niille tavoitteeksi yhteistyön alueiden ja yritysten kanssa. Itsenäisinä toimijoina ammattikorkeakouluilla on ollut mahdollisuus erikoistua alueen osaamistarpeisiin.

OAJ:n Niina Jurvan mukaan ammattikorkeakoulutuksen kaikkea potentiaalia esimerkiksi aluekehityksessä ei ole vielä hyödynnetty.