Britannian pääministeri Keir Starmer toi Helsinkiin selkeän viestin: Venäjän öljynviennin mahdollistavan varjolaivaston käyttöön on puututtava laajalla rintamalla.

– Meidän on käytävä varjolaivaston kimppuun entistä kovemmin, Starmer sanoi avaussanoissaan kymmenen maan JEF-kokoukselle presidentinlinnassa.

Britannia itse ilmoitti keskiviikkoiltana, että sen asevoimat voi jatkossa ottaa haltuun varjolaivaston aluksia Britannian aluevesillä. Tämä käytännössä sulkee Englannin kanaalin venäläistä öljyä kuljettavilta tankkereilta.

Starmerin mukaan JEF-maiden johtajat olivat keskustelleet varjolaivastoon puuttumisesta torstaina aamulla. Johtajat kävivät ulkovartioalus Turvalla katsomassa suomalaisviranomaisten valtausnäytöstä.

Myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vetosi videoviestissään sen puolesta, että Venäjän varjolaivaston liikkeisiin puututaan entistä päättäväisemmin.

– Tankkerit ja varjolaivasto eivät saa tuntea oloaan turvatuiksi Euroopan vesillä, Zelenskyi sanoi.

Starmerin ja Zelenskyin puheiden taustalla on Lähi-idän tilanne. Yhdysvaltain hyökkäys Iraniin ja Iranin vastahyökkäykset ovat nostaneet öljyn hintaa jyrkästi, mikä nostaa välittömästi Venäjän öljynviennistä saamia tuloja.

Venäjän sotakassa siis kasvaa samaan aikaan kun Yhdysvallat on alkanut suunnata Ukrainan käyttöön tarkoitettuja aseita Lähi-itään.

Varjolaivastoon puuttuminen olisi tehokas tapa iskeä Venäjän tuloihin. Toinen tapa on iskeä Venäjän öljyterminaaleihin, kuten Ukraina on tällä viikolla tehnyt.

JEF-kokouksen osanottajien puheiden perusteella on kuitenkin epäselvää, noudattavatko esimerkiksi Itämeren JEF-maat Starmerin ja Zelenskyin kehotusta tehdä varjolaivaston elämä nykyistä hankalammaksi.

Viron pääministeri Kristen Michal huomautti, että tankkereiden tyypillinen kuljetusmatka on 3000–5000 merimailia. Salmiensa vuoksi avainasemassa olevan Tanskan pääministeri ei ole kokouksessa mukana.

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson tyytyi toteamaan, että maa on jo aiemmin ottanut tiukemman linjan tankkereihin.

Ukrainan Nato- ja EU-jäsenyys ovat vaikeuksissa, nyt se haluaa JEFiin

Ukrainan presidentti Volodymir Zelenskyi ilmoitti videopuheessaan Helsingissä JEF-maille, että Ukraina haluaa ryhmän täydeksi jäseneksi, kymmenen Euroopan Nato-maan rinnalle.

– Tavoitteemme on yksinkertainen ja selvä: Ukraina on valmis JEFin täysjäseneksi.

Kun muut tiet ovat enemmän tai vähemmän tukossa, Ukraina hakee tätä kautta pääsyä lähelle kyvykkäitä länsimaita.

Ukraina on jonottanut Nato-jäsenyyttä pitkään. Vuonna 2007 sille luvattiin Nato-jäsenyys jonain päivänä. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 2022, Nato ja Ukraina alkoivat tehdä töitä jäsenyyden eteen. Tie kuitenkin katkesi, sillä Yhdysvallat ja muutama muu liittolainen eivät halua sotaa käyvää Ukrainaa Natoon.

Myös EU-tiellä on kulkuesteitä. Ukraina käy jäsenyyskeskusteluita ja lähenee EU:ta, mutta ei näytä vielä valmiilta EU-jäseneltä. On turha pidätellä henkeä jäsenyyttä odotellessa. Suomikin näkee Ukrainan EU-jäsenyydessä monta kysymysmerkkiä.

Pari vuotta sitten Tallinnan kokouksessa Ukraina ei JEF-maiden mielestä ollut vielä kypsä jäseneksi. Vuosi sitten Oslossa JEF-maan ottivat Ukrainan kumppaniksi. Nyt Ukraina haluaa sisälle ryhmään.

JEF ei ole Nato. Se on käytännön yhteistyötä tekevä ryhmä, jossa samanmieliset maat keskustelevat.

Pohjoismaat, Baltia, Britannia ja Hollanti ovat pitkään korostaneet Ukrainan tukemista. Jos Venäjä voittaa sodan Ukrainaa vastaan, Pohjois-Euroopassa voi tulla tukalat oltavat.

Vielä ei ole tiedossa, mitä kymmenen maan ryhmä vastaa Ukrainan pyyntöön.