Kankaanpäähän noin 35 vuotta sitten rakennettu kuntoutuskeskus on nähnyt tuhansia kuntoutujia.

Viime aikoina asiakkaiden määrä on kuitenkin vähentynyt, kun Kela on joutunut karsimaan harkinnanvaraiseen kuntoutukseen varattua rahoitusta.

Viime vuonna se käytti siihen noin 68 miljoonaa euroa. Kaksi vuotta aiemmin summa oli noin kymmenen miljoonaa euroa suurempi.

Menetetyt eurot ovat pakottaneet kuntoutuslaitokset keksimään jotain uutta. Kaikki eivät ole siinä onnistuneet, ja alalla on nähty myös konkursseja.

Pakon sanelemaa kehitystä

Kankaanpään kuntoutuskeskus eli nykynimeltään Kunnonlähde Kankaanpää on viimeksi laajentanut toimintaansa kuluvan kevään aikana. Maaliskuun alussa se avasi oman lääkäriaseman, jolla se tavoittelee erityisesti yli 65-vuotiaita asiakkaita.

Seuraava askel uuteen tapahtuu huhtikuussa, kun kuntoutuskeskus aloittaa ympärivuorokautisen ja yksilöllisen hoivapalvelun.

Kuntoutustoiminta jatkuu edelleen, mutta vähentynyt asiakasmäärä näkyy tuloksessa.

Kun kuntoutujia on vähemmän, on myös majoitus- ja ateriapalveluille vähemmän kysyntää. Tuskaa lisää se, että nykyään yhä useampi kuntoutuskurssi järjestetään etänä.

– Meillä se ei ollut ihan vielä elämän ja kuoleman kysymys, mutta jossain vaiheessa se olisi sitä ollut, Kunnonlähde Kankaanpään toimitusjohtaja Harri Aho toteaa.

Kunnonlähde Kankaanpää ei ole ensimmäinen kuntoutuskeskus, joka on laajentanut toimintaansa hoiva-asumiseen. Sellaista on ollut esimerkiksi Punkaharjulla toimivassa Kruunupuiston kuntoutuskeskuksessa vuodesta 2022 lähtien. Sitä ennen Punkaharjulla oli jo sotainvalidien laitoshoitoa.

– Hoiva-asumisen rooli on meidän toiminnassamme elintärkeä, sanoo Kruunupuiston toimitusjohtaja Tiina Riikonen.

Mieluummin ajoissa kuin liian myöhään

Myös Mikkelissä toiminut Kyyhkylä oy aloitti hoiva-asumista kuntoutuskeskuksessa, mutta tarina ei päättynyt onnellisesti.

Kyyhkylä osallistui syksyllä 2023 Etelä-Savon hyvinvointialueen kilpailutukseen ja sai 60 paikkaa hoiva-asumiseen. Yritys sai ensimmäiset asiakkaat kuitenkin vasta keväällä 2024.

Talous ei kestänyt puolen vuoden odotusta, ja Kyyhkylä ajautui konkurssiin.

Yrityksen entinen toimitusjohtaja Leila Repo on sitä mieltä, että julkishallinnossa kulunut käsittelyaika oli saneerausmenettelyssä olevan yrityksen näkökulmasta liian pitkä.

– Nopeammalla toiminnalla Kyyhkylä olisi vielä toiminnassa.