Pääsiäiskirkossa käynnin ajankohta on muuttumassa.

Kiirastorstai on ollut perinteisesti suosituin jumalanpalvelusaika, mutta erityisesti pääsiäisyö ja pääsiäissunnuntai ovat kirineet suosiossa sen rinnalle.

Myös pitkäperjantain kävijämäärät ovat jonkin verran kasvaneet. Sen sijaan kiirastorstain osalta suurta muutosta ei ole nähtävillä, kertoo Kirkkohallituksen jumalanpalvelusten ja jumalanpalvelusaineistojen asiantuntija Arto Vallivirta.

Parhaillaan vietettävä pääsiäinen on evankelis-luterilaisen kirkon toiseksi suosituinta aikaa – vain jouluna kirkoissa käy pääsiäistä enemmän ihmisiä.

Pääsiäinen on täynnä perinteitä

Orimattilassa etenkin yömessut ovat nostaneet suosiotaan sekä pääsiäisenä että jouluna, kertoo Orimattilan seurakunnan kirkkoherra Tuomas Niskanen.

Evankelis-luterilaisen kirkon yhteisissä tilastoissa pääsiäisyön ja pääsiäispäivän jumalanpalveluksia ei voi erotella. Arto Vallivirran mukaan niiden suhteellinen suosio vaihtelee paikallisesti paljon.

– Osassa seurakuntia paukkuja on laitettu enemmän pääsiäisyöhön, ja toisaalla pääsiäispäivään. Erityisesti isommissa kaupungeissa, joissa seurakuntia ja kirkkoja on enemmän, voi erikoistuminen ja erilaiset panostukset palvella yhdessä hyvinkin laajasti, Vallivirta kertoo.

Pääsiäisen jumalanpalveluksissa on monelle tuttuja tapoja ja elementtejä. Tämän lisäksi näytelmät ja pääsiäisvaellukset ovat monelle perinteitä, joita on katsottu lapsuudesta asti.

Pääsiäisaika puhuttelee suomalaisia

Tuomas Niskanen kertoo, että jotkut ovat kuvailleet evankelis-luterilaista kirkkoa pitkänperjantain kirkoksi. Hän ymmärtää, miksi pääsiäisaika puhuttelee suomalaisia.

– Pääsiäisviikolla tapahtuu kaikki. Siellä on syvä suru, pimeys ja epätoivo, joka johtaa pääsiäisyön kautta valoon, iloon ja elämän voittoon.

Orimattilassa pääsiäisyön messu päättyy tänä vuonna totutusta poikkeavalla tavalla.

Näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja Väinö Weckström on valmistellut Orimattilan kirkkoon esityksen, joka ei ole tavanomainen pääsiäisen kärsimysnäytelmä:

Valoa-musiikkinäytelmä on henkilökohtainen tarina, jossa usko ja pääsiäisen sanoma ovat läsnä tunnelmassa, musiikissa ja tilassa.

Weckström ei halua tuputtaa uskoa, urheilua tai mitään muutakaan. Siksi hän halusi luoda teoksen, joka sopii kaikille.

– Veikkaan, että jokainen kirkonpenkissä istuva pystyy peilaamaan tarinaa omaan elämäänsä ja sukeltamaan siihen kokemustensa kautta. Samalla voi ehkä löytää oman henkilökohtaisen tavan uskoon, mikä se sitten onkaan.

Lyhyt musiikkinäytelmä Valoa on syntynyt Weckströmin omasta intohimosta luoda pääsiäiseen liittyvä teos kirkkoon.

Weckströmiä kiehtoo ristiriita, joka liittyy niin uskoon kuin taiteeseenkin.

Hän kokee, että edelleen joku ajattelee teatterista, että se on korkeakulttuuria, josta tavallinen ihminen ei ymmärrä mitään.

Osittain syynä voi olla se, että koulusta on viety katsomaan vaikeaa klassikkoteosta, josta pieni ihminen ei ole ymmärtänyt yhtään mitään.

– Ehkä minulla on ollut pääsiäisesityksissä vähän sama asia. Usko on periaatteessa jokapäiväistä ja näkyy joka puolella, mutta silti se on todella henkilökohtainen. Se on täynnä ristiriitoja, mikä on myös teatterissa mielenkiintoista.

Kirkossa käynti palvelee aina seurakuntaa

Kirkot toimivat nykyään monenlaisten tapahtumien näyttämönä. Erilaisten konserttien lisäksi kirkoissa järjestetään jopa illallisia.

Orimattilassa seurakunta on osallistunut muun muassa paikkakunnalla järjestettyyn valotapahtumaan. Kirkkoherran mielestä on aina ilon aihe, kun ihminen haluaa tulla kirkkoon.

– Aina, kun kirkon kynnys ylitetään, se palvelee seurakuntaa. Kirkko itsessään on pyhä tila ja puhuttelee, vaikka tapahtuma ei suoraan olisi voimakkaan tunnustuksellinen, Tuomas Niskanen sanoo.

Hänestä tapahtumat eivät ole temppuja, joiden tarkoituksena on houkutella kirkkoon uusia kävijöitä.

Toisaalta hän ei pane pahakseen sitäkään, jos kävijä siten löytää kotikirkon, johon on helppo tulla uudestaan.