Helsinkiläinen Laura Jänis tekee viikon kuukaudessa etätöitä vapaa-ajan asunnollaan Puumalan Ryhälässä.

Hän työskentelee erityisasiantuntijana maaseudun kehittämisyksikössä maa- ja metsätalousministeriössä. Etätyö uudella vapaa-ajan asunnolla on Jänikselle luontevaa, sillä hän on kotoisin Ryhälän kylältä.

– Vanhempani asuvat Ryhälässä, ja sukua on naapurimökeillä tässä ympärillä. Tuntuu, että minulla on vahvat juuret ja identiteetti täällä, Jänis kertoo.

Hänelle on tärkeä osa elämää, että voi viettää aikaa vapaa-ajan asunnollaan ja olemaan myös lähempänä omia vanhempiaan.

Lisää etätyöntekijöitä Etelä-Savoon

Laura Jäniksen kaltaisia etätyöntekijöitä toivotaan lisää Etelä-Savoon. Ajatus ei ole uusi, sillä etätyötä edistäviä hankkeita on ollut maakunnassa ja eri puolella Suomea myös aiemmin.

Etelä-Savon maakuntaliitto haluaisi aloittaa monipaikkaisuuden selvittämisen tarkemmin. Monipaikkaisuus tarkoittaa sitä, että yhden asuinpaikan sijasta ihmiset viettävät arkea ja vapaa-aikaa useissa eri paikoissa. Monipaikkaisuus voi liittyä työssäkäyntiin, opiskeluun tai etäomaisten hoitoon.

Maakuntajohtaja Heini Utusen mukaan ensimmäisellä, monipaikkaisuuden mallimaakunnan selvityksellä on monenlaisia tavoitteita.

– Haluamme saada kausiasukkaat jäämään pidemmäksi aikaa, ja ehkä myös siirtämään kirjansa tänne, Utunen kertoo.

Utusen mukaan suuri osa suomalaisista tekee tietotyötä.

– Uskon, että etätyökäytännöt tulevat vielä laajemmassa muodossa.

Korona-ajan etätyöbuumin jäljiltä ihmiset ovat osin palanneet takaisin toimistoille ja keskustelu onkin vellonut etä- ja lähitöiden välillä.

Laura Jänis ei suunnittele pysyvää muuttoa Puumalaan. Videolla hän pohtii, mitä pysyvä muutto vapaa-ajan asunnolle vaatisi.

Heini Utunen sanoo, että ihmiset viettävät yhä pidemmän aikaa vapaa-ajan asunnoillaan.

– Haluaisimme kausiasukkaista maksimaalisen hyödyn ja samalla tarjota heille palveluja. Haluamme tarjota myös paikkoja, joissa voi tehdä etätyötä.

Utunen tarkoittaa paikkoja, joissa etätyötä tekevät ihmiset pääsevät näkemään toisiaan hyvien tietoliikenneyhteyksien äärellä. Sellainen on esimerkiksi Puumalan kunnantalolla.

Kustannukset selvitetään

Etelä-Savossa on kesäisin jopa 175 000 kausiasukasta. Maakunnassa on yli 45 000 vapaa-ajan asuntoa. Eniten mökkejä on Mikkelissä, Mäntyharjulla ja Savonlinnassa.

Etelä-Savon maakuntaliiton suunnitelmissa on myös laatia kunnille ja hyvinvointialueelle laskentamalli, jonka mukaan arvioidaan monipaikkaisuuden vaikutukset muun muassa hyvinvointialueen kustannuksiin ja talouteen.

Utusen mukaan selvitykselle on nyt tilausta, sillä Etelä-Savon kunnissa on tehty monipaikkaisuutta selvittävää työtä jo jonkin verran.

Utunen toivoo, että selvityksen rahoitus löytyisi esimerkiksi kehysriihestä.

– Pääsisimme aloittamaan 300 000–400 000 eurolla siitäkin näkökulmasta, että valtio on jo merkannut meidät monipaikkaisuuden mallimaakuntana.

Utunen kertoo, että ympäristöministeriön mukaan Etelä-Savon isoin potentiaali väestön lisäämiseksi on monipaikkaisuudessa.

Utunen esitteli selvityksen tekoa elinkeinoministeri Sakari Puistolle (ps.), kun ministeri vieraili maaliskuussa Mikkelissä. Ministeri ei tyrmännyt ajatusta.

– Pilotointia kannattaisi mielestäni pohtia, sillä Etelä-Savossa on vetovoima- ja kilpailutekijöitä. Monipaikkaisuus antaisi mahdollisuuksia käyttää vapaa-ajan asuntoja ja samalla tulisi hyötyä myös paikallisesti, Puisto sanoo.

Laura Jänis kertoo, että on vielä joitakin tekijöitä, jotka estävät häntä ja puolisoa muuttamasta vakituisesti vapaa-ajan asunnolle Puumalaan. Monipaikkaisuudessa tärkeintä hänelle on se, että saa molemmista paikoista parhaat puolet.

– Käytännössä muutto vaatisi, että työ olisi vielä joustavampi, jotta pystyisin olemaan kokonaan etänä tai harvemmin käymään toimistolla. Ja että nettiyhteys toimisi varmasti.