Helmikuun lopussa Suomen jääkiekossa miesten 2. divisioonassa nähtiin tilanne, josta pelaaja sai 12 ottelun pelikiellon.

Pelaaja tönäisi voimakkaasti tuomaria. Tuomari kaatui. Pelaaja vielä tönäisi polviasentoon päätynyttä tuomaria voimalla selästä.

Kaikkinensa pelaaja sai Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunnalta 13 ottelun pannan. Yksi ottelu tuli kurkunleikkauseleestä vastustajan vaihtoaitiota kohti.

Liigatuomari: 12 pelin tuomio karhunpalvelus koko lajille

12 ottelun pelikielto on herättänyt närkästystä erotuomaripiireissä, sanoo SM-liigan ammattituomari Joonas Kova.

– Minulla herää huoli Suomen palloilulajien tuomareista ja tulevaisuudesta. Miten tällainen tuomio näyttäytyy tuomaritoiminnan ulkopuolelle ja heille, jotka voisivat mahdollisesti tulla toimintaan uusiksi tuomareiksi.

Kovan mielestä tuomareilla ja kurinpitopäätöksen tehneillä on iso näkemysero.

– Kaikki odottivat vuoden määräaikaista pelikieltoa.

– Tuomion kovuus ei ole linjassa sen kanssa, mitä tuomiossa annetaan ymmärtää.

Ruotsissa vuonna 2020 pelaaja sai kahden vuoden pelikiellon, kun työnsi erotuomarin rinnasta kumoon voimakkaalla poikittaisella mailalla. Pelikielto ulottui kaikkiin Ruotsin valtakunnan urheiluliiton (Riksidrottsförbundet) lajeihin.

– Ruotsissa tällaiset otetaan tosi vakavasti. He eivät halua tällaista lajiin. Mielestäni 12 pelin tuomiolla tehdään karhunpalvelus koko lajia ajatellen.

Suomessa kurinpitopäätöksessä huomioitiin, että vertailukelpoisia rikkeitä ei aikuisten sarjoista viime vuosina löydy. Lähin löytyi U19-ikäluokasta, jolloin pelaaja sai 16 ottelun pannan. Hän oli lyönyt tuomaria useasti päähän.

Kova sanoo ymmärtävänsä, että kurinpito haluaa pysyä linjakkaana, mutta kysyy, miten kulttuuria saataisiin muutettua niin, että tuomari on oikeasti koskematon. Tuomaripula on tuttu ongelma palloilulajeissa.

– Jos tuomareiden pitää miettiä, voiko joku tänään lyödä poikittaisella minua, niin hetkinen. Ei tämä ainakaan paranna tuomaroinnin arvostusta.

Kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja perkaa tilannetta

Eemeli Saros on asianajaja sekä Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja.

Hän tiivistää, että 12 otteluun päädyttiin, kun huomioitiin, että kyseessä oli verrattain vakava tuomariin kohdistunut rike, tuomarille ei aiheutunut vakavaa vammaa ja pelaaja osoitti vastineessaan katumusta.

Tavallisemmin tuomareihin kohdistuvat rikkomukset ovat asiatonta kielenkäyttöä. Koskemattomuuden rikkomisia, kuten tönäisyjä, tapahtuu Saroksen mukaan ”joitakin per kausi”. Ne ovat yleensä hermokontrollin menetyksiä junioreiden sarjoissa.

– Joitakin tapauksia on valitettavasti ollut kolmen kauden aikana, kun olen tätä lafkaa johtanut. Ei niistä kovin vakiintunutta rangaistuskäytäntöä ole muodostunut.

Tuore 2. divisioonan tapaus voi olla yksi ennakkotapauksista vastaavan tyyppisissä rikkeissä.

Saros on hieman harmissaan, että kuulee tuoreen tapauksen pelikiellosta kritiikkiä vasta nyt median yhteydenotosta.

– Olen pari viime vuotta ennen kauden alkua laatinut kaikille kurinpidon avoimen kirjeen. Se on pääosin seuratoimijoille, mutta oletan, että tuomareillakin on tieto tai ainakin mahdollisuus siihen, kun se liiton sivuilla julkaistaan.

– Siinä on esitetty pyyntö, että jos tulee kommentoitavaa, olkaa yhteydessä matalalla kynnyksellä.

Otetaanko Jääkiekkoliitossa tuomareihin kohdistuvat rikkeet riittävän vakavasti?

Saros kokee ensinnäkin, ettei eri maiden menetelmien vertaaminen ole hedelmällistä. Hän pitää mainittua Ruotsin-tapausta huomattavasti vakavampana – hänen käsityksensä mukaan tuomari mursi kätensä.

12 ottelun pelikielto on Saroksen pestin aikana kovin sanktio rikkomuksesta tuomariin.

12 ottelun panna on yli puolet kyseisen sarjan runkosarjan ottelumäärästä. SM-liigan ottelumäärään suhteutettuna sanktio tarkoittaisi noin 33 ottelun pelikieltoa.

– Tämä oli näkemyksemme mukaan jo varsin ankara sanktio tästä teosta.

Saroksen johtama kurinpitovaliokunta tekee päätöksiään nykyisen käytännön mukaisesti.

Se ei tarkoita, ettei linja voisi koventua, mikäli Jääkiekkoliitossa niin koetaan.

– Kurinpidon pitää elää muutoksessa mukana. Jos ajatus on, että sanktioita pitää koventaa, ei minulla mitään sitä vastaan ole.

– Mutta asteikon koventamisen pitää tapahtua avoimesti ja kaikilla pitää olla siitä tieto. Niin tehtiin esimerkiksi eettisten rikkomusten kohdalla kolmisen vuotta sitten.

Saros korostaa, että kuluvalla kaudella tuomarit ovat olleet kurinpidon erityiskohde, joihin kohdistuneisiin rikkeisiin on haluttu puuttua kovalla kädellä.

– Meidän suuntaamme ei ole tullut mitään huomautettavaa niistä sanktioista, joita aiemmin on määrätty. Koen, että kurinpito on tehnyt, mitä tehtävissä on.

Korjaus 31.3. kello 13.50: SM-liigan pelimäärään suhteutettuna pelikielto olisi 33 ottelua, ei yli 40 ottelua.