KIOVA Suomessa on seurattu etäältä yli neljä vuotta jatkunutta Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Sunnuntaina sota tuli konkreettisesti suomalaisten kotiovelle, kun kaksi droonia harhautui Kouvolan seudulle. Ainakin toinen drooni on ukrainalainen.

Tilanne on Suomelle uusi ja vakava, mutta parin droonin takia ei ole syytä hysteriaan. Kyse on jatkumosta laajenevalle sodalle, joka on jäänyt viime aikoina lähes täysin Iranin sodan varjoon.

Miten suhtautua liittolaisen drooneihin?

Ukraina ei ole vielä kommentoinut droonien lentoa Suomeen julkisesti. Selvää kuitenkin on, että Ukrainan intresseissä ei ole huolestuttaa tärkeää liittolaistaan.

Tilanne ei ole Euroopassa myöskään täysin ennennäkemätön. Viime syksynä parikymmentä venäläistä droonia harhautui Puolaan. Tapaus toimi herätyksenä: Eurooppa oli kiistatta jäljessä nykyaikaisen sodan todellisuudesta, ja suunnitelmat droonimuurista käynnistyivät.

Syy ukrainalaisten ja venäläisten droonien harhautumiseen on todennäköisesti häirintä, jolla molemmat osapuolet sekoittavat vastustajan droonien navigointia. Ratkaiseva ero on poliittinen: Venäjän drooneihin on helppo suhtautua, mutta Ukrainan, liittolaisen droonit ovat kiusallisempi kysymys.

Droonit puhuttivat myös Helsingin JEF-kokouksessa

Ukrainan droonit harhautuivat viime viikolla vuorotellen Baltian maihin ja Suomeen. Baltian johtajat joutuivat vastaamaan medialle JEF-maiden Helsingin-kokouksessa kysymyksiin ukrainalaisista drooneista, jotka olivat juuri harhautuneet heidän maidensa alueelle.

Latvian pääministerillä oli selkeä näkemys Ukrainan drooneihin Latviassa:

Uudessakin tilanteessa on syytä muistuttaa perusasiasta: Ukrainalla on oikeus puolustautua. Droonien harhautuminen on pikemminkin muistutus Euroopan riittämättömyydestä, koska Venäjän hyökkäystä ei ole kyetty pysäyttämään. Yhdysvaltojen tuen romahdettua Ukrainan on entistä tärkeämpää etsiä keinoja Venäjän sotakassan tyrehdyttämiseksi.

Ukraina iskee Venäjän rahaa tuoviin öljysatamiin

Juuri sen takia Ukraina on iskenyt nyt kahdeksan päivää putkeen Venäjän Itämeren satamiin. Niiden kautta kulkeva öljy tuo Venäjälle rahaa hyökkäyssodan jatkamiseen, sillä joidenkin arvioiden mukaan jopa 60 prosenttia Venäjän öljyn viennistä kulkee Itämeren kautta.

Ukraina on nakertanut Venäjän ilmapuolustusta järjestelmällisesti. Nyt tulokset näkyvät: yli 1000 kilometrin iskut syvälle Venäjälle onnistuvat päivä toisensa jälkeen.

Iranin sodan aiheuttama öljyn hinnan nousu on hyödyttänyt Venäjää merkittävästi. Paradoksaalista kyllä, sama konflikti on hyödyttänyt myös Ukrainaa, kun Lähi-idän öljymaat ovat heränneet huomaamaan Ukrainan drooniosaamisen arvon. Öljymaat solmivat viime viikolla merkittäviä puolustussopimuksia Ukrainan kanssa, mikä on konkreettinen tunnustus: Ukrainasta on tullut todellinen sotilasteknologinen suurvalta, jonka osaaminen on Euroopalle elintärkeää.

Zelenskyin turhautuminen paistaa läpi

Presidentti Zelenskyin turhautuminen Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin on tullut yhä selvemmin esiin. Muutama päivä sitten hän kritisoi myös Eurooppaa siitä, ettei se aseta tarpeeksi painetta Venäjälle.

Kuilu Euroopan puheiden ja tekojen välillä on kasvanut sodan jatkuessa. Puheet Ukrainan rinnalla seisomisesta loppuun saakka eivät vastaa todellisuutta. Zelenskyin turhautuminen on ymmärrettävää: EU on ostanut Venäjältä öljyä ja kaasua enemmän kuin mitä se on tukenut Ukrainaa sodan aikana.

Suomeen harhautuneet droonit ovat ennen kaikkea hälytyskello. Euroopan on toimittava päättäväisemmin Venäjän suhteen sen sijaan, että syyllistetään Ukrainaa harhautuneista drooneista.

Niin kauan kuin sota kiihtyy, Suomeen saattaa hyvinkin harhautua muuttolintujen lisäksi ukrainalaisia drooneja. Pää kannattaa pitää kylmänä – ja katse oikeassa suunnassa.