Kouvolan liepeille sunnuntaina pudonneet Ukrainan droonit harhautuivat Suomeen todennäköisesti teknisen tai mekaanisen vian vuoksi, arvioi droonien havaitsemis- ja torjuntajärjestelmiä valmistavan Sensofusionin tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen.

Tällaisia vikoja voivat olla esimerkiksi peräsimen jumittuminen väärään asentoon tai navigointitietokoneen kaatuminen.

– On oletettavaa, että nämä Suomeen päätyneet droonit ovat juuttuneet johonkin tiettyyn lentosuuntaan ja ovat vain lentäneet, kunnes polttoaine on loppunut, Hyppönen sanoo Ylelle.

Ukraina on tehnyt useita drooni-iskuja Venäjän Itämerellä sijaitseviin öljysatamiin. Viime viikolla drooneja harhautui myös Viroon, Latviaan ja Liettuaan.

Hyppönen huomauttaa, että Ukraina on lähettänyt viime päivinä kymmeniä drooneja kohti Itämerta.

– Kun me puhumme suurista määristä melko halpoja lennokkeja, niin ei ole yllättävää, että osa niistä vikaantuu.

Eläköitynyt insinöörieversti (evp.), Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja ja tietokirjailija Jyri Kosola oli Hyppösen kanssa samoilla linjoilla Ylen Aamussa.

Alla olevalla videolla hän kertoo, etteivät droonit ole täsmäaseita, vaan että niiden teho perustuu massoittaiseen käyttöön:

Myös Venäjän häirintä mahdollista

Suomen valtionjohto ja Ukrainan edustusto ovat selittäneet droonien tippumista Kouvolaan Venäjän elektronisella ja satelliittinavigoinnin häirinnällä.

Hyppösen mukaan tämäkin on mahdollista, mutta vähemmän todennäköistä.

Venäjä on harjoittanut satelliittinavigoinnin häirintää Suomenlahden alueella jo pitkään, Hyppönen sanoo. Siksi myös Ukraina on hänen mukaansa rakentanut droonit siten, että ne kestävät häirintää mahdollisimman hyvin.

– Se, että Venäjä yrittää ja varmasti onnistuu häiritsemään gps- ja muita satelliittinavigointisignaaleja tuskin yksinään saisi aikaan tällaista ongelmaa, Hyppönen sanoo.

Elektroninen häirintä puolestaan tarkoittaa radiospektrillä tapahtuvan kommunikoinnin häirintää.

Ainakin toinen Suomeen pudonneista drooneista on tunnistettu AN-196-hyökkäysdrooniksi, jonka ohjaamiseen ei käytetä radiosignaalia.

Hyppösen mukaan AN-196 lentää inertianavigoinnin avulla. Tämä tarkoittaa, että se tietää sijaintinsa laskien siitä, mistä se lähti liikkeelle. Drooni voi pikku hiljaa lähteä väärään suuntaan sitä mukaa, mitä pidemmälle se lentää.

Hyökkäysdroonille asetetaan kohde koordinaateilla. Lisäksi drooni on varusteltu kameralla – se tunnistaa kohteensa kuvaamalla esimerkiksi maaston muotoja.

– Tällainen kamerapohjainen navigointi on siinä mielessä rajallista, että pimeällä tai sumuisella säällä maastonmuotoja ei välttämättä näy.

Droonien kantama pidentynyt

Venäjä on väittänyt, että Baltian maat sallivat Ukrainan käyttää ilmatilaansa Venäjään kohdistuviin drooni-iskuihin. Baltian maat ovat kiistäneet väitteen jyrkästi.

Hyppösen mukaan Ukraina ei tarvitse Nato-maiden ilmatilaa Venäjään kohdistuviin droonihyökkäyksiin. Esimerkiksi AN-196:n kantama on yli tuhat kilometriä.

– Ukraina on kasvattanut pitkän matkan toimintakykyään koko tämän sodan ajan. Tällä hetkellä Ukraina kykenee lennättämään droonin maantieteellisestä keskipisteestäänkin asti Suomenlahdelle ja periaatteessa pohjoisemmaksikin.

Todennäköisesti droonit ovat siis lentäneet Suomeen Valko-Venäjän ja Venäjän, tai pelkästään Venäjän läpi. Venäjän tutkien ulottumattomissa droonit pysyvät lentämällä matalalla.