Epävarmat taloudelliset ajat pakottavat myös urheiluseuroja tekemään toimenpiteitä rahatilanteen parantamiseksi.

Naisten jalkapallon toiseksi korkeimmalla sarjatasolla, Kansallisessa Ykkösessä, pelaava Jyväskylän Pallokerho (JyPK) käynnisti maaliskuun puolivälissä keräyksen, joka tuotti rahaa noin 22 000 euroa.

Jääkiekon Mestiksen karsintoja parhaillaan pelaava keuruulainen KeuPa HT on puolestaan käynnistänyt osakeannin. Sen on tarkoitus vahvistaa seuran taloutta ja pitää joukkue mukana toiseksi korkeimmalla sarjatasolla myös ensi kauden sarjauudistuksen jälkeen.

Osakeannissa on laskettu liikkeelle 2 000 osaketta. Yhden osakkeen arvo on 50 euroa.

Seurakehittäjä Laura Härkönen Keski-Suomen Liikunnasta kertoo, että syy taloudellisiin vaikeuksiin on selvä: kustannukset ovat nousseet rajusti.

Seurat matkustavat satojen kilometrien päähän otteluihin. Polttoaine ja ruoka maksavat enemmän. Lisäksi myös harjoituspaikkojen hinnat ovat nousseet.

– Jotta seurat voivat urheilla, rahaa täytyy jostain raapia kasaan, Härkönen sanoo.

JyPK:n ja KeuPa HT:n esimerkit eivät ole ainoita. Suomessa on lukuisia seuroja, jotka etsivät keinoja pysyä hengissä ja tarjota urheilijoilleen mahdollisuuden kilpailla ja harrastaa.

Iso päätös pyytää apua

Jyväskylän Pallokerhon keräykseen sisältyi virallinen pienkeräys, kahvipassien myynti peleihin sekä kausi- ja VIP-kausikorttien myynti. Suurin osa summasta kertyi ensimmäisen viikon aikana, mutta keräys jatkuu edelleen pienemmässä mittakaavassa.

Keräystuoton ansiosta seura on pystynyt muun muassa tekemään Jyväskylän kaupungin kanssa maksusuunnitelman erääntyneistä liikuntapaikkojen käyttömaksuista. Sen mukaan velat maksetaan kuukausierissä tammikuuhun 2028 asti.

Rahankeräys herätti myös kritiikkiä, johon seura vastasi avoimuudella. JyPK on esimerkiksi kertonut sosiaalisessa mediassa avoimesti, mistä seuran kulut muodostuvat.

Pallokerhon puheenjohtaja Laura Salla kertoo, että keräykseen ryhtyminen ei ollut helppo päätös.

– Onhan se aina iso päätös pyytää apua.

Seuran toiminta perustuu pitkälti talkootyöhön, sillä taustalla ei ole isoa tukijaa. Keräys on tarkoitettu alkusysäykseksi pidemmän aikavälin kehittämiselle.

Sallan mukaan seura pyrkii pitkäjänteisyyteen sekä toiminnassaan että yhteistyökumppanuuksissaan. Tavoitteena on saada lisää katsojia peleihin ja nostaa naisjalkapallon näkyvyyttä.

Aikuisurheiluseuroilla vaikeampaa

Seurakehittäjä Laura Härkösen mukaan vaikeimmassa asemassa ovat jäsenmäärältään pienet aikuisurheiluseurat. Niissä pieni porukka kerää rahaa yhdelle tai muutamalle joukkueelle.

Elämänkaariseuratoiminta on Härkösen mukaan taloudellisesti parempi malli. Laaja jäsenistö tukee koko seuran toimintaa ja ymmärtää sen, että lasten ja nuorten seuratoiminta rahoittaa myös aikuisten kilpaurheilua.

Elämänkaariseuroilla tarkoitetaan seuroja, joilla on toimintaa junioreista aikuisten edustusurheiluun.

– Tärkeintä on avoimuus. Pitää olla ymmärrys, mitä ollaan tekemässä ja mitkä arvot ohjaavat taloutta.