VOOZH about

URL: https://yle.fi/a/74-20218033

⇱ Lumen vähyys enteilee jälleen kuivaa kesää eritoten Itä-Suomessa – suurten järvien pinnat matalalla myös muualla | Pohjois-Karjala | Yle


Hyppää sisältöön
Hyppää sisältöön

Vähäluminen talvi uhkaa laskea järvien vedenpinnat vielä alemmas kuin viime kesänä.

Pohjavesien pinnat ovat nyt tavanomaista matalammalla varsinkin Savossa, Pohjois- ja Etelä-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla.

Vähälumisen talven lisäksi tilannetta pahentaa aikainen kevät ja Itä-Suomessa jo toista vuotta jatkunut kuivuus. Kevään tavanomainen tulvahuippu eli korkein vedenkorkeus on tänä keväänä jopa yli kuukauden normaalia aiemmin.

Suomen ympäristökeskus ennustaa, että suuret järvet Itä-Suomessa pysyvät tänä vuonna matalalla.

Vesitaloussuunnittelija Saska Hovi Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen itäisestä vesistöyksiköstä kertoo, että Suur-Saimaan alueella vaikutus on selvin.

– On arvioitu, että Saimaan pinta on kesällä puolisen metriä keskimääräistä alempana. Kesä mennään aika kuivissa merkeissä, ellei nyt keväällä ja alkukesästä tule reilusti sateita, Hovi toteaa.

Vain runsaat sateet voivat muuttaa ennusteita, että keväästä ja kesästä tulee jälleen kuiva Itä-Suomessa. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Saimaan juoksutusta on jo vähennetty

Lumen vesiarvot ovat Itä-Suomessa jääneet päättyneenä talvena selvästi tavanomaisesta keskiarvosta. Saimaan valuma-alueella lumen, jään ja roudan sulaminen käynnistyi jo maaliskuun alkupuolella.

Saimaan vedenkorkeus on nyt noin 30 senttimetriä ajankohdan keskiarvoa alempana. Jos vettä ei sada kevään ja alkukesän aikana runsaasti, Itä-Suomen suurista järvistä myös esimerkiksi Pielinen ja Keitele pysyvät matalalla. Sama koskee Päijännettä Keski-Suomessa sekä Tarjannetta ja Längelmävettä Pirkanmaalla.

Säännöstellyillä järvillä kuten Saimaalla ja siitä Venäjälle laskevalla Vuoksella vedenpinnan suurta laskemista voidaan hillitä juoksutuksilla. Kuivuuden takia juoksutuksen vähentäminen aloitettiin maaliskuun 23. päivä, jotta Saimaan vedenkorkeus ei laskisi normaalivyöhykkeen alapuolelle.

Säännösteltyjä vesistöjä on Itä-Suomessa muitakin, esimerkiksi Pohjois-Karjalassa Höytiäinen, Koitere ja Jänisjoki ja Pohjois-Savossa muun muassa Kallavesi, Sorsavesi sekä Onki- ja Porovesi.

Kelirikosta voi tulla hankala, kun lumipeite oli talvella ohut ja maa jäätyi syvälle. Arkistokuva Keski-Suomesta kertoo, millaiseksi soratie voi muuttua roudan sulaessa. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Veden vähyydestä paljon ikäviä seurauksia

Matala vedenpinta hankaloittaa vesistöjen virkistyskäyttöä, kun laiturit jäävät kauas vesirajasta ja pohjakiviä paljastuu.

Kuivuus voi myös tyhjentää kaivoja ja maaperän kuivuus pienentää viljelysatoja ja lisää maastopalojen riskiä. Myös sähköyhtiöiden vesivoiman tuotanto supistuu.

Lisäksi ohut lumipeite ja kovat pakkaset routaannuttivat talvella maan tavanomaista syvemmältä. Tilanne voi pahentaa tänä keväänä sorateiden kelirikkoa ja viivyttää kevätkylvöjä.