Yle Uutiset kysyi suomalaisilta, mitä kysymyksiä heillä on kahden droonin harhautumisesta Kaakkois-Suomeen eilen sunnuntaina.

Saimme muutamassa tunnissa yli 150 kysymystä. Koostamme tähän juttuun vastauksia.

Monet kysymyksistä liittyivät droonien räjähteisiin ja droonituhojen vakuutuskorvauksiin.

1. Kuinka monta droonia oli?

Kaakkois-Suomeen harhautui sunnuntaina kaksi droonia.

Yle uutisoi alun perin, että molemmat droonit olivat pudonneet Kouvolaan. Myöhemmin kävi ilmi, että toinen drooneista putosi Luumäelle.

Lisäksi erillisessä tapauksessa Espoossa mereen putosi drooni. Poliisi kertoi, että kyseessä on siviilikäyttöön tarkoitettu vaaraton lennokki, eikä asiassa epäilty rikosta.

2. Räjähtivätkö droonit?

Droonien mahdollisesta räjähtämisestä on ollut julkisuudessa ristiriitaista tietoa.

Keskusrikospoliisi vahvisti maanantaina, että toinen drooneista oli räjäytetty. Kouvolan pohjoispuolelle pudonneessa ilma-aluksessa oli räjähtämätön taistelukärki, ja siksi se tehtiin vaarattomaksi hallitulla räjäytyksellä.

Toinen drooni putosi kahden järven väliselle alueelle Luumäellä, eikä se aiheuttanut vahinkoa.

Viranomaiset eivät ole vahvistaneet, että se olisi räjähtänyt. Keskusrikospoliisi tutkii tapausta.

Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja ja tietokirjailija Jyri Kosola arvioi aiemmin maanantaiaamuna, että toinen drooneista olisi räjähtänyt pudotessaan.

3. Mistä erottaa vierasmaalaisen ja suomalaisen droonin?

Droonien erottaminen on Jyri Kosolan mukaan vaikeaa, jos ei tunne eri droonityyppejä.

Periaatteessa sotilaslentolaitteessa pitäisi olla kansalliset tunnukset, mutta kaikki eivät välttämättä noudata sääntöjä, Kosola arvioi.

– Jos se on pieni piste taivaalla, ja aurinko paistaa sen takana, pieniä kansallistunnuksia on vaikea nähdä.

– Erottaminen on hankalaa sotilaillekin. Kuulin Ukrainasta, että kolmasosa alasammutuista drooneista on omia.

4. Jos drooni kantaa räjähteitä ja se ammutaan ilmassa, mitä tapahtuu?

Jyri Kosola kertoo katselleensa venäläisiä drooneja Ukrainan pääkaupungin Kiovan yllä marraskuussa. Osa niistä räjähti ilmassa, osa putosi maahan.

– Osa pysähtyy muutamalla pompulla, osa tulee tonttiin ja räjähtää, Kosola sanoo.

Hänen mukaansa räjähteen teho perustuu pitkälti painevaikutukseen. Paine voi rikkoa talon täysin, mikäli räjähde laukeaa rakennuksen sisällä.

– Jos droonia ammutaan, ja se räjähtää maanpinnalla tai sen lähellä, räjähdyspaine kiihdyttää ne pienet sirpaleet huimiin nopeuksiin. Ne tunkeutuvat osin suojavarusteiden, osin vaatteiden ja ihon läpi ja aiheuttavat vammoja.

– Mutta jos se drooni räjähtää kauempana, painevaikutus on paljon pienempi. Niitä kannattaa ampua mieluummin ilmassa alas kuin antaa niiden pudota kaupunkiin ja räjähtää siellä.

5. Kuinka laajalle alueelle droonin kantama räjähdemäärä voi levitä?

Droonin räjähdemäärä vastaa noin kymmentä 155-millistä raskaan tykin kranaattia.

– Se voisi räjähtäessään tehdä pahaa jälkeä 150 metrin säteellä.

Hän huomauttaa kuitenkin, että räjähteen tuhovoimaan vaikuttavat myös sirpaleiden koot. Pienet sirpaleet kiihtyvät nopeammin, isot sirpaleet lentävät hitaammin mutta pidemmälle.

6. Miten droonit ovat voineet lentää monen maan läpi Suomeen asti?

Kosola pitää todennäköisenä, että Ukrainan droonit ovat lentäneet Suomeen Valko-Venäjän läpi.

Myös everstiluutnantti Johan Huovinen Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta arvioi viime viikolla sanomalehti Dagens Nyheterille, että Ukrainan droonit lentävät Suomenlahden kohteisiin Valko-Venäjän kautta.

Huovisen mukaan Valko-Venäjällä ei ole yhtä paljon tutkajärjestelmiä kuin Venäjällä, eikä se todennäköisesti ole sammuttanut internetiä ja matkapuhelinmastoja, joita käytetään droonien navigointiin.

7. Miten drooni toimii, kun se menettää yhteyden ohjaajaansa?

Kosolan mukaan pitkän matkan hyökkäysdroonia ei varsinaisesti ohjata, vaan sille annetaan reittipisteet. Häirityn droonin pitäisi pystyä tekemään jokin ratkaisu. Sen pitäisi esimerkiksi valita toinen kohde, jos se ei löydä ensisijaista kohdettaan.

– Tai sitten sen pitäisi tehdä jotain muuta, eikä vain lentää tyhmänä eteenpäin ja pudota jonnekin.

Eilenhän vaikutti siltä, että ne droonit vaan lensivät tyhmänä eteenpäin?

– Se on kysymys, että miksi.

Kosola arvioi, että droonit olivat ehkä vaurioituneet jotenkin.

8. Voisiko Venäjä ottaa droonin haltuunsa?

Teoriassa sodan vastapuoli voisi ”kaapata” droonin, Jyri Kosola kertoo. Käytännössä niiden ohjauksen viestiliikenne on niin vahvasti salattu, että se on mahdotonta.

9. Miksei Ukraina ole pyytänyt anteeksi?

Ukraina pyysi lopulta maanantaina Suomelta anteeksi droonien päätymistä Kaakkois-Suomeen.

Ukrainan ulkoministeriöstä arvioitiin, että droonit päätyivät Suomeen todennäköisesti Venäjän elektronisen häirinnän vuoksi.

10. Korvaisiko vakuutus droonituhot?

Moni kysyi, korvaisiko vakuutus droonin mahdollisesti autolle, mökille tai kerrostalolle aiheuttaman tuhon.

Riippuu siitä, kenen drooni on kyseessä, Lähi-Tapiolan korvausjohtaja Antti Määttänen sanoo.

Jos vahinkoa aiheuttaa Suomen puolustusvoimien drooni, korvausvaatimus on lähetettävä Valtiokonttorille.

Jos taas kyseessä on ulkomainen drooni ja vallitsee sotatila tai muu laaja selkkaus, vakuutusyhtiöt eivät korvaa tapahtumaa. Määttäsen mukaan vakuutusyhtiöt ovat rajanneet suuret konfliktit korvausten ulkopuolelle, koska niiden varat eivät riittäisi korvauksiin.

Sunnuntain tapaus kuitenkin kuuluisi Lähi-Tapiolan korvausvastuun piiriin. Kyse oli yksittäisistä, harhautuneista drooneista. Niistä mahdollisesti aiheutuneisiin vahinkoihin voisi saada korvausta esimerkiksi koti-, kiinteistö-, ja terveysvakuutuksista.

Määttänen muistuttaa, että jos vakuutusyhtiö tällaisessa tapauksessa maksaisi asiakkaalleen korvausta, yhtiö yrittäisi saada itselleen korvauksen droonin lähettäjältä.

Muokkaus 30.3.2026 kello 16.58: tarkennettu toisen kysymyksen vastausta siten, että Kouvolaan pudonnut drooni on räjäytetty ja Luumäen osalta sen mahdollista räjähtämistä selvitetään.