Oulun uusi kaupunkistrategia vuodelle 2035 on saanut nimen ”Pohjoisen loiste!”. Oulun kaupunginvaltuusto hyväksyi strategian maanantain kokouksessaan.

Strategian valtuustokokouksessa esitellyt kaupunginjohtaja Ari Alatossava muisteli aiempia strategioita. Edellinen oli ”piirun verran jotakin” ja sitä edellinen ”Pohjois-Skandinavian pääkaupunki”. Tämä vääntyi puheissa muotoon ”Länsi-Siperian pääkaupunki”.

Vuodesta 1989 kaupunginvaltuustossa istunut Marja-Leena Kemppainen (kd.) äityi kehumaan strategiaa parhaiten valmistelluksi hänen koko valtuustourallaan.

Strategia sai muutoinkin kehuja laajalla skaalalla eri puolueista.

Perussuomalaiset tekivät strategiatekstiin kahdeksan muutosehdotusta, jotka kaikki äänestettiin kumoon selkein numeroin 62–5.

Muutosehdotukset koskivat hiilineutraaliustavoitteiden siirtämistä myöhemmäksi, päästövähennystavoitteiden alentamista ja puolustusteollisuuden kehittämisen edistämistä.

Kahdeksan strategista tavoitetta tulevaisuudelle

Oulun kaupunkistrategiassa on kahdeksan eri tavoitetta, joiden toteutumiselle on määritelty jokaiselle omat mittarit vuoteen 2029 mennessä.

1. Oulussa on toteutunut kulttuuri-ilmastonmuutos, minkä tuloksena Oulu on vilkas ja yhteisöllinen kulttuuri- ja tapahtumakaupunki.

Tapahtumien määrä säilyy vuonna 2029 vähintään nykytasolla 5 600 tapahtumaa vuodessa. Kansainvälisten kongressien määrä nousee nykyisestä 31:stä 40:en.

Matkailutulo nousee 261 miljoonasta eurosta 290 miljoonaan euroon.

Yksityisten tapahtumanjärjestäjien liikevaihtotavoite määritellään kunkin vuoden talousarviovalmistelun yhteydessä.

2. Jokaisella oululaisella on hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta tukeva arki.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, HYTE-kerroin nousee 20,2 eurosta/asukas 20,5:en euroon/asukas. Terveyden edistämisen taso, TEA-viisari nousee 79:stä 80:en.

Nuorten työttömyysjakson keskimääräinen kesto laskee 21 viikosta 17 viikkoon. Ulkomaalaisten työllisyysaste nousee 50,9%:sta 55%:in.

3. Oulu on ja tunnetaan korkealaatuisena osaamisen, oppimisen ja opetuksen edelläkävijänä.

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen osallistumisaste säilyy entisellään. Perusopetuksen päättötodistusten keskiarvo säilyy ennallaan 8,0:ssa ja ylioppilastutkintojen arvosanojen keskiarvo pysyy nykytasolla eli 4,34:ssa.

Toisen asteen koulutuksen ulkopuolella olevien määrä laskee nykyisestä 41:stä.

Korkeakoulujen ensisijaisten hakijoiden määrä kasvaa 18 381:stä neljän vuoden aikana 20 000:en.

4. Oulu kasvaa kestävästi ja kehittyy luontopositiivisesti.

Luovutettujen yritystonttien määrä kasvaa 22:sta 30:en. Tonttitarjonnalle määritellään maankäytön toteuttamisohjelman yhteydessä uudet tavoitteet.

Luonnonarvohehtaarilaskennalle asetetaan tavoitetaso talousarvion 2027 valmistelun yhteydessä.

Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät 67 % vuoteen 2029 mennessä.

5. Oulu vahvistaa asemaansa kasvuhakuisten yritysten sijoittumispaikkana.

Perustettuja yrityksiä on vuonna 2029 1 500, kun niitä vuonna 2025 oli 1 440. Investointien arvo nousee 278 miljoonasta eurosta 300 miljoonaan euroon.

Palkkatulot kasvavat. Puhtaan siirtymän investointien edistetään: Laanilan, Pyyryväisen, Oritkarin ja Vihreäsaaren asemakaava on valmis.

6. Oulu edistää yritysten kansallista ja kansainvälistä kasvua sitoutumalla tutkimus- ja kehitystoiminnan vauhdittamiseen aktiivisena osana alueen innovaatioekosysteemiä.

Alueelle saadun TKI-rahoituksen määrä kasvaa kohti vuotta 2029. Toissa vuonna se oli 907 miljoonaa euroa.

7. Keskustan elinvoimainvestoinnit etenevät. Oulun liikenteellinen saavutettavuus vahvistuu.

Asemanseudun asemakaavat valmistuvat ja elämysareenasta tehdään rakentamispäätös.

Saavutettavuuden kärkihankkeet etenevät: TEN-T ydinverkko, päärata, Rail Nordica, valtatie 4 ja valtatie 20.

8. Kaupungin talous on tasapainossa.

Käyttötalouden menojen kasvu on pienempi kuin verotulojen, valtionosuuksien ja toimintatuottojen yhteenlaskettu kasvu.

Vuosikate kasvaa viime vuoden 78 miljoonasta eurosta 115 miljoonaan euroon. Poistot nousevat 96 miljoonasta eurosta 107 miljoonaan euroon.

Investoinnit laskevat 171 miljoonasta eurosta 150 miljoonaan euroon.

Oulun osuus työttömyystuen rahoituksesta laskee 35 miljoonasta eurosta alle 30 miljoonaan euroon.