Mahalaukun ja suolen tähystystutkimukset eli endoskopiat järjestetään Keski-Suomessa uudella tavalla keväästä alkaen.

Hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon tähystystoiminta siirtyy huhtikuun alussa uuden endoskopiakeskuksen vastuulle. Tutkimuksia tehdään Jyväskylässä sairaala Novassa ja Kyllössä sekä Äänekosken ja Jämsän sote-keskuksissa.

Hyvinvointialueen vatsaelinkirurgian ylilääkäri Mika Ukkonen kertoo, että tarkoituksena on parantaa hoidon saatavuutta.

Tähän asti erikoissairaanhoito on järjestänyt tähystykset sairaala Novassa ja Jämsässä. Perusterveydenhuollon tähystykset on järjestetty Kyllön terveysasemalla sekä Laukaassa ja Äänekoskella.

– Pahimmassa tilanteessa yhden yksikön jonotilanne on saattanut ruuhkautua, eikä ole ollut mahdollista käyttää toisten yksiköiden resursseja hyväksi, Ukkonen kuvailee.

Oikeat tutkimukset oikeaan aikaan

Endoskopiakeskus takaa Ukkosen mukaan jatkossa yhtenäiset tähystyspalvelut Keski-Suomen hyvinvointialueen asukkaille. Tämä ei merkitse sitä, että entistä suurempi potilasjoukko pääsisi mahalaukun tai suolen tähystykseen.

– Nyt pyritään siihen, että potilaat päätyisivät oikeisiin tutkimuksiin oikeaan aikaan, Ukkonen toteaa.

Potilaat hyötyvät Ukkosen mukaan siitä, että erikoissairaanhoidon käytössä on paljon muitakin tutkimusmenetelmiä kuin tähystykset.

– Esimerkiksi tilanteessa, jossa potilas hyötyy enemmän tietokonekuvauksesta, tehdään tietokonekuvauksia. Jos taas potilas hyötyy endoskopiasta, tehdään endoskopia.

Nykyisin käytössä on myös hyviä laboratoriotutkimuksia, jotka voivat tietyissä tilanteissa korvata tähystystutkimuksen. Esimerkkinä tästä Ukkonen mainitsee ulosteen veritestin, jota käytetään paksusuolen syövän seulonnoissa.

Onko kyseessä säästökeino?

Hoitopäätökseen vaikuttaa myös se, miten tähystystutkimus vaikuttaa potilaaseen.

Ylilääkäri Ukkonen sanoo, että tähystystutkimus voi olla etenkin iäkkäälle potilaalle raskas toimenpide, joka aiheuttaa tarpeetonta kipua ja ahdistusta.

Keski-Suomen endoskopiakeskus ottaa käyttöön suolistotutkimuksia koskevat uudet kansalliset hoitosuositukset. Nekin painottavat sitä, että jokaisen potilaan kohdalla arvioidaan, kuinka paljon hän hyötyy tähystystutkimuksesta.

Onko tämä hyvinvointialueelle myös säästökeino?

– Ei missään tapauksessa, Ukkonen sanoo.

– Lähtökohta on ollut parantaa potilaiden hoitoa. Mutta luonnollisesti se, että vähennämme tarpeetonta toimintaa, tuo myös säästöjä.