Sunnuntaiaamun droonijahti Kaakkois-Suomen taivaalla osoitti, että droonien torjuminen ei ole yksinkertaista.

Suomen hävittäjät eivät yrittäneet tuhota drooneja ilmassa. Ilmavoimat kertoi päätyneensä tähän, jotta ei syntyisi lisää mahdollisia vahinkoja.

Mitä vahinkoa torjumisesta olisi voinut syntyä? Miten lennokkien mahdollinen putoamispaikka arvioitiin? Ja miksi ilmavoimat ei pystynyt varmuudella tunnistamaan toista droonia?

Selvitimme asiaa kahden asiantuntijan avulla. Toinen asiantuntijoista on puolustusvoimien entinen komentaja Jarmo Lindberg, joka on ollut myös ilmavoimien komentajana. Nykyisin hän on kokoomuksen kansanedustaja. Toinen asiantuntija esiintyy jutussa nimettömänä aiemman tehtävänsä takia.

Tykinluodit räjähtävät myös maahan osuessaan

Suomen F/A-18 Hornet -hävittäjissä on kolme asetta, joilla se voi tuhota ilmassa lentäviä kohteita.

Hävittäjän nokassa on aina tykki. Se on tehokas jopa 1500 metrin etäisyydelle. Tähtäämisessä auttaa tutka, joka kertoo ohjaajalle etäisyyden maaliin.

– Tykissä on räjähtävät luodit. Kaikki kuulat eivät osu kohteeseen, eivätkä ne sinne ilmaankaan jää, asiantuntija sanoo.

Siksi asutuksen päällä ei yleensä ammuta.

Lentäjän on harkittava, voiko tykkiä käyttää. Tätä ohjaavat aluevalvontalaki ja ilmavoimien protokolla, milloin voi ampua, milloin ei.

Esimerkiksi sunnuntaiaamuna drooneja jahdattiin Kouvolan kaupungin yläpuolella. Todennäköisesti ilmavoimat ei halunnut ottaa riskiä, että kuulat räjähtäisivät kaupunkiin osuessaan.

Tykillä ampuessa on lennettävä kohti lennokkia. Lentäjän olisi ehdittävä väistää hajoavan droonin sirpaleita.

Tykinkuulat eivät ole kalliita. Mutta ohjukset ovat.

Ohjukset ovat tehokkaita mutta kalliita

Vaikka ohjukset maksavat paljon, joskus niitä on käytettävä, jotta vältettäisiin maahan putoavien tykinkuulien riski.

Ilmassa torjumiseen Hornetissa on kaksi ohjustyyppiä.

Toinen on siiven kärjen tuntumaan kiinnitettävä Sidewinder. Se hakeutuu maaliin lämmön ja hahmontunnistuksen perusteella, ja kantama on lyhyempi kuin Amraam-ohjuksessa.

Amraam-ohjukset käyttävät kohteeseen suunnistaessaan apunaan tutkaa ja datalinkillä välitettyä maalitietoa. Ukrainassa ne ovat osoittautuneet erinomaisiksi risteilyohjusten tuhoajiksi.

Ohjukset voivat maksaa puolesta miljoonasta yli miljoonaa euroon.

Lentäminen puolestaan maksaa 10 000 euroa tunnilta. Se on suhteessa kallista pieniin sarjatuotantodrooneihin nähden. Mutta Kouvolassa maahan putosi pienlentokoneen kokoinen drooni, jonka hinta on reilusti toista sataatuhatta euroa.

– Siihen nähden hävittäjällä torjuminen ei olekaan niin kallista, Lindberg sanoo.

Drooni pitäisi pystyä tunnistamaan näköhavainnolla

Tähtäämisessä ja tunnistamisessa lentäjää auttavat tutkat ja esimerkiksi niin sanottu maalinosoitussäiliö, joka usein otetaan mukaan tehtävälle. Se sisältää infrapunakameran ja tavallisen videokameran. Se kuvaa kaukaa ja tarkasti.

Lentäjää auttaa myös kypärän visiiriin heijastettu näyttö, joka osoittaa tutkan ja datalinkin avulla, missä maali on. Se auttaa kohteen etsimistä ja näköhavainnon tekemistä.

Kouvolassa Oravalaan pudonneesta Antonov-droonista ilmavoimilla oli näköhavainto.

Luumäen puolelle pudonneesta droonista sitä ei ollut. Drooni oli kuitenkin seurannassa.

– Aika tarkkaan sijainti on tiedossa, jos kohde näkyy tutkassa. Näkyy, että drooni putoaa, bensa on siis loppu, ja kohta se katoaa tutkasta, Jarmo Lindberg arvioi.

Näköhavainnon saaminen kohteesta on tärkeää. Jos kohdetta ei ole nähty ja tunnistettu eikä ole varmuutta, kenen lennokki on kyseessä, ampuminen vaatisi lisää valtuuksia voimankäyttöön.

Tunnistamatonta kohdetta ei yleensä rauhan aikana ammuta, jos se ei ole ilmiselvästi vaara tai uhka.

Sunnuntaina hävittäjät lensivät Kaakkois-Suomen taivaalla pitkään, melko matalalla ja hitaasti. Droonien nopeus on vain noin 150 km/h, ja Hornetin nopeus on hitaimmillaan niihin verrattuna lähes kaksinkertainen.

Kun lennokkia yritetään tunnistaa, sitä kohti lennetään yhä uudelleen. Pienen ja hitaan lennokin siivellä ei voi lentää, toisin kuin lentokoneen.

Ratkaisun ampumisesta tekee lopulta lentäjä, joka toimii tehtävässään sillä hetkellä aluevalvontaviranomaisena. Hän arvioi riskin: Mitä tapahtuu, jos lennokki tuhotaan? Mitä tapahtuu, jos sen annetaan jatkaa matkaansa ja pudota omia aikojaan? Useimmissa hyökkäyslennokeissa on taistelukärki, jossa on kymmeniä kiloja voimakasta räjähdysainetta.

Menettelytavoista on olemassa ohjeet, joissa on huomioitu eskalaatioriski ja turvallisuus.

Kouvolan kumpaankaan drooniin tykkiä tai ohjuksia ei käytetty.

Kaakon lennokeista toinen tuli maaseudulla pihapiiriin eikä räjähtänyt. Puolustusvoimat räjäytti sen maanantaina. Toinen tuli Luumäelle hankalakulkuiseen maastoon ja tuhoutui maahan osuessaan.

Drooni lentää, kunnes se liitää ja putoaa

Droonin putoamispaikkaa arvioi lentäjä ja johtokeskuksessa päivystävä taistelujohtaja. Drooni lentää omaa rataansa vakiokorkeudella niin kauan kuin polttoainetta riittää. Sen jälkeen se liitää maahan.

Jos drooni on lentänyt esimerkiksi kilometrin korkeudessa, liito-ominaisuuksista riippuen se tulee alas 5–10 kilometriä liidettyään.

Venäjän öljysatamiin kohdistetut drooni-iskut on todennäköisesti laukaistu Ukrainasta.

Droonien lentoreittiä ei ole kerrottu julkisuuteen. Viron puolustusvoimien mukaan droonit ovat Ukrainan viime viikkojen hyökkäyksissä yleensä lentäneet Venäjän ilmatilassa maan länsirajaa pitkin, suunnanneet Narvasta Suomenlahdelle ja lentäneet siitä kohti öljysatamia, Helsingin Sanomat kertoo.

Asiantuntijoiden mukaan Venäjän GPS-häirintä on mahdollisesti saanut drooneja harhautumaan Baltiaan ja Suomeen, sillä lennokit hukkaavat todellisen sijaintinsa ja jatkavat matkaa tuntemattomiin paikkoihin.

... ja drooni myös ryömii, ilmassa

Mutta droonit voivat suistua reitiltään myös itsekseen. Sitä sanotaan suunnistusjärjestelmän ryömimiseksi.

Droonit suunnistavat inertialla eli paikantavat itse itseään. Ne osaavat korjata kurssiaan jonkin verran sääolojen ja niihin ohjelmoitujen maastokiintopisteiden avulla. Mutta se ei suju täydellisesti.

Lennokkien kurssi menee hiukan sivuun suunnitellusta. Hyvällä järjestelmällä varustettu drooni ”ryömii” noin kilometrin tunnissa, halvalla järjestelmällä suunnistavat enemmän. Kun matka-aikaa Ukrainasta on noin kuusi tuntia, drooni ei välttämättä osu ihan sinne minne piti vaan muutamia kilometrejä sivuun. Siksi paikkatietoja pyritään matkalla päivittämään GPS:llä tai 5G-yhteyden ja Starlinkin välityksellä.

Myös muiden ongelmien mahdollisuus kasvaa pitkällä matkalla.

Korjaus 31.3.2026 kello 7.53: Jutun sisällä olevan videon kuvatekstissä luki droonien lentäneen Kaakkois-Suomen päällä sunnuntaina ja etsineen drooneja. Drooneja etsivät hävittäjät.

Kommentointi suljettu etuajassa moderoinnin ruuhkautumisen vuoksi.