Venäjän osallistuminen toukokuun alussa avattavaan, maailman arvostetuimpaan taidetapahtumaan Venetsian biennaaliin on herättänyt kritiikkiä yli kahdenkymmenen Euroopan maan valtiojohdossa. Suomi on mukana vetoomuksessa, joka vastustaa järjestäjien päätöstä sallia Venäjän osallistuminen biennaaliin.

Kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.) vahvistaa Ylelle, ettei lopullista päätöstä Suomen virallisesta edustamisesta tapahtumassa ole vielä tehty. Kyse on siitä, näyttäytyykö valtiovalta taidebiennaalissa, jossa Venäjä on mukana.

Venäjän mahdollista osallistumista seurataan myös nykytaideorganisaatio Framessa. Frame tuottaa Suomen näyttelyn Venetsiaan.

– Suunnittelemme normaalisti Suomen paviljongin avaamista ja seuraamme aktiivisesti tilannetta. Biennaalista poisjäänti ei ole se tulos, jota me toivomme, Framen toimitusjohtaja Juha Huuskonen toteaa.

Hän muistuttaa, että paviljongin teoksen toteuttaminen on vaatinut kymmenien ihmisten työpanoksen.

– He ovat osallistuneet näyttelyn tuotantoon kahden vuoden ajan.

Suomen pitäisi hänen mukaansa harkita vakavasti tapahtumasta poisjäämistä, ”jos isompi joukko maita päättäisi boikotoida biennaalia”.

– Tietääksemme tällaista laajaa boikotointia ei ole tällä hetkellä suunnitteilla, Huuskonen toteaa.

Suomessa päätöksen biennaalin boikotoinnista tekisi Frame. Frame toimii opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) mandaatilla Venetsian biennaalin Suomen-paviljongin komissaarina.

Suomalaistaiteilija valmistelee lähtöä Venetsiaan

Venetsian biennaalin näyttelyn tuottaminen Suomen paviljonkiin on Framen suurin kansainvälinen hanke. Suomea biennaalissa edustaa Jenna Sutela, joka yhdistelee taiteessaan teknologiaa, biologiaa ja mystiikkaa. Venetsiaan hän on suunnitellut moniaistisen teoksen Aeolian Suite.

Sutela kertoo puhelimessa, että hän ja työryhmä valmistautuvat osallistumaan biennaaliin suunnitelmien mukaisesti. Sutela on lähdössä rakentamaan näyttelyä Venetsiaan kahden viikon kuluttua. Taiteilija asuu Berliinissä.

Hän muistuttaa, että taiteen tekeminen on aina sidoksissa politiikkaan ja yhteiskuntaan, ja taiteilijana hän käsittelee yhteiskunnallisia asioita taiteen kautta.

Venetsian biennaali on Sutelan mukaan kuitenkin poikkeuksellinen konteksti. Näyttelypaviljongit ovat sidoksissa kansallisvaltioihin.

– Se tuo mukaan poliittisen tason taiteen esittämiseen, joka tuntuu ainakin minulle aika uudelta ja vaikealta erityisesti nyt, kun esiin on noussut tällaisia stressaavia kysymyksiä, Sutela sanoo.

Sillä hän viittaa muun muassa Venäjän mahdolliseen osallistumiseen. Frame julkaisi maaliskuussa lausunnon Venäjän osallistumisesta biennaaliin, ja Sutela on samaa mieltä sen kanssa.

Lausunnossan Frame vaatii, että Venetsian biennaalin organisaation tulisi sisällyttää kansallisia paviljonkeja koskeviin toimintaohjeisiinsa eettiset ehdot, joihin tapahtumaan osallistuvien maiden pitäisi sitoutua.

Venäjä hiipii takaisin

EU-pakotteista huolimatta Venäjä on hiipinyt takaisin kansainvälisille näyttämöille. Se näkyy esimerkiksi urheilussa.

– Siksi Venäjän osallistuminen Venetsian biennaaliin ei ollut täydellinen yllätys, Framen toimitusjohtaja Huuskonen sanoo.

Hän muistuttaa, ettei Venäjää ole missään vaiheessa suljettu pois tapahtumasta sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022.

– Vuonna 2022 venäläiset taiteilijat ja heidän kuraattorinsa päättivät olla toteuttamatta biennaalinäyttelyä. Kaksi vuotta myöhemmin Venäjä vuokrasi paviljonkinsa Bolivialle. Silloinkin se oli Venäjän eikä biennaalin päätös, Huuskonen jatkaa.

Nyt päätöksen Venäjän osallistumisesta tekivät biennaalin järjestäjät.

Asiasta on tullut Italiassa myös sisäpolitiikkaa. Maan kulttuuriministeri Alessandro Giuli pyysi yli kaksi viikkoa sitten, että biennaalin hallituksessa istuva kulttuuriministeriön edustaja luopuu tehtävästään Venäjä-päätöksen takia.

– Tässä on jonkinlainen arvovaltataistelu meneillään, ja on tietysti hankalaa, jos itse asia jää sivurooliin, Huuskonen sanoo.

Venetsian biennaali sai kielteistä huomiota osakseen jo toissa vuonna, kun tapahtuman johtoon nimitettiin laitaoikeistolainen intellektuelli Pietrangelo Buttafuoco. Hän on pääministeri Giorgia Melonin vanha tuttu Italian sosiaalinen liike (MSI) -puoleen nuoriso-osastosta. Vuonna 1995 lakkautettu MSI oli uusfasistinen puolue, jonka fasistidiktaattori Benito Mussolinin tukijat perustivat toisen maailmansodan jälkeen.

Muokkaus 31.3. klo 17.50 Juttuun lisätty ministeri Talvitien kommentti.