Datakeskusyhtiö Nebius on aloittanut suuren datakeskuksen rakentamisen Lappeenrantaan. Viime perjantaina Pajarilassa käynnistyi rakennustyöt, joiden valmistuttua Kuutostien varrella pyörii yksi Euroopan suurimmista tekoälylaskentaan suunnitelluista datakeskuksista.
Tällä hetkellä Euroopan suurimmat tekoälytehtaat ovat noin 300 megawatin kokoisia laitoksia. Tällaisia löytyy Ruotsin Luleåsta ja Belgian Saint-Ghislainista.
Nebiuksen suunnitelmissa Lappeenrannan datakeskus kasvaa lopulta 310 megawatin kokoiseksi jättiläiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa tontille nousee 60 megawatin datakeskus. Tämän on tarkoitus tapahtua ensi vuoden aikana.
Tällä hetkellä Suomen suurin datakeskus on hakukoneyhtiö Googlen Haminan datakeskus, jonka sähkönkulutus on arviolta 160 ja 200 megawatin välillä.
Haminan jälkeen Suomen toiseksi suurin toiminnassa oleva datakeskus sijaitsee Mäntsälässä. Tämä 75 megawatin datakeskus kuuluu Nebiukselle.
Nebiuksen viestintäjohtaja Tom Blackwell sanoo, että yhtiö kasvattaa nyt voimakkaasti toimintaansa. Suomen lisäksi yhtiöllä on useita datakeskushankkeita käynnissä Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
– Mutta olemme suuria Suomen ystäviä, Blackwell sanoo ja muistuttaa, että Mäntsälä on yhtiön ensimmäinen datakeskus.
Mäntsälässä ei riittänyt sähkö
Lappeenrannassa uutta datakeskusta on jo osattu odottaa. Vuosi sitten Lappeenrannan kaupunki ja datakeskushankkeisiin keskittynyt suomalaisyhtiö Polarnode allekirjoittivat yhteistyösopimuksen datakeskuksen rakentamisesta 32 hehtaarin tontille Pajarilaan.
Tammikuussa kaupunki hyväksyi datakeskuksen rakentamisluvan. Maaliskuun alussa solmittiin vuokrasopimus tontista. Vielä tuolloin neuvottelut datakeskuksen pääkäyttäjästä olivat kesken.
Nyt käyttäjä on selvillä.
Mäntsälän kunnanjohtaja Hannu Laurilaa asia harmittaa. Hän olisi mielellään pitänyt Nebiuksen kokonaan Mäntsälässä.
Sähköverkko ei kuitenkaan antanut periksi. Kantaverkkoyhtiö Fingrid ilmoitti viime vuoden tammikuussa, että se rajoittaa uusien sähköliittymien myöntämistä muun muassa Uudellamaalla. Kantaverkon siirtokapasiteetin rajat olivat tulleet vastaan.
Rajoitukset ovat voimassa vuoden 2027 alkuun asti. Tuolloin Lappeenrannan datakeskuksen on määrä jo olla toiminnassa.
Laurilan mukaan Nebius on ollut voitollinen Mäntsälälle. Yhtiö työllistää ja tuo verotuloja kuntaan.
Se, onko Nebius itse voitollinen, on toinen kysymys.
– Tulevaisuus näyttää erittäin hyvältä, Blackwell naurahtaa.
Viime vuonna Nebius teki vajaat reilut 520 miljoonaa euroa liiketappiota.
Nebius solmii kymmenien miljardien sopimuksia
Käynnissä oleva tekoälybuumi on luonut valtavan kysynnän laskentateholle. Suuren amerikkalaiset teknologiayhtiöt aikovat pelkästään tänä vuonna käyttää noin 700 miljardia dollaria eli 610 miljardia euroa tekoälylaskentaan eli tekoälymallien kouluttamiseen ja käyttämiseen.
Summalla kuittaisi Suomen valtion velan kolme kertaa ja muutama kymmenen miljardia jäisi vielä ylikin.
Nebius hyötyy tästä buumista. Yhtiö on solminut rahakkaita sopimuksia isojen teknologiayhtiöiden kanssa, kun nämä kilpailevat laskentatehosta.
Viime syksynä Nebius ilmoitti toimittavansa ohjelmistojätti Microsoftille tekoälylaskentaa vajaalla 17 miljardilla eurolla.
Kaksi viikkoa sitten Nebius kertoi solmineensa somejätti Metan kanssa 27 miljardin dollarin eli reilun 23 miljardin euron sopimuksen laskentatehon toimittamisesta.
Kaksiosaisessa sopimuksessa Meta ostaa Nebiukselta 12 miljardilla dollarilla laskentaa seuraavan viiden vuoden aikana. Tämän lisäksi Meta sitoutuu ostamaan Nebiukselta 15 miljardilla dollarilla laskentaa, jos sitä jää yli.
Blackwell ei usko, että ylimääräistä laskentakapasiteettia jää Metalle myytäväksi. Todennäköisempää hänen mukaansa on, että tämä osuus myydään paremmalla katteella muille.
– Vaikka meillä onkin joitakin suuria sopimuksia suurten teknologiayritysten kanssa, todellisuudessa strateginen painopisteemme on luoda tekoälypilvi, joka voi palvella hyvin laajaa asiakaskuntaa tekoäly-startupeista yritysasiakkaisiin ja kaikkea siltä väliltä, Blackwell selittää.
Nebius haluaa nousta teknologiajättien joukkoon
Nebius on tapana luokitella neocloudiksi eli datakeskuksia hallinnoitavaksi yhtiöksi, joka myy laskentaa sitä tarvitseville. Blackwell painottaa useaan otteeseen haastattelun aikana, ettei yhtiö ole pelkästään palvelinkeskusten pyörittäjä.
– Neocloud on termi, jota on viimeisen vuoden aikana sovellettu laajasti kaikkiin uusiin yrityksiin, jotka tekevät jotain tekoälypilven parissa, Blackwell sanoo.
Hänen mukaansa Nebius on lähempänä niin kutsuttuja hyperskaalaajia eli teknologiayrityksiä, jotka ovat kasvattaneet infrastruktuurinsa massiivisiin mittasuhteisiin.
Tavallisesti tähän ryhmään lasketaan seitsemän yhtiötä: amerikkalaiset Amazon, Google, Meta ja Microsoft sekä kiinalaiset Alibaba, Baidu ja Tencent.
– Me suunnittelemme omat palvelimemme ja telineemme. Meillä on oma pilvemme, ohjelmistomme ja niin edelleen, Blackwell perustelee näkemystään.
Oman infrastruktuurin rakentaminen on tärkeää datakeskuskilpailussa. Halutuista grafiikkapiireistä pitää saada kaikki tehot irti ja tämä vaatii räätälöintiä. Laskennassa käytettyjä GPU-suorittimia ei voi vain lyödä kiinni voimavirtaan ja antaa sähkön muuttua älyksi. Jokainen watti pitää käyttää mahdollisimman tehokkaasti.
Tehokkuutta lisää palvelinkeskusten jäähdyttämisessä syntyvän hukkalämmön hyödyntäminen lähialueen lämmitämisessä. Merkittävä osa datakeskuksen toiminnasta on lopulta lämmönsiirtoa.
Venäjän Googlen tuhkista nousi eurooppalainen datakeskusjätti
Nebiuksen viestintäjohtaja Tom Blackwell kertoo, että Amsterdamissa pääkonttoriaan pitävän Nebiuksen teknologinen koti on Suomessa.
Yhtiön juuret ovat kuitenkin venäläisessä hakukoneyhtiö Yandexissa.
Kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan sulki Yandexin toiminnan länsimaissa, yhtiö myi Venäjän liiketoimintansa paikallisille sijoittajille. Samalla se vaihtoi Amsterdamiin perustetun emoyhtiön nimen Nebiukseksi.
Tämä yhtiö peri Yandexin eurooppalaisen infrastruktuurin, jonka tärkein osa on vuonna 2015 Mäntsälään valmistunut konesali.
Suhteet Venäjään näyttävät nyt olevan katkaistut. Helmikuussa Nebiuksen toimitusjohtaja ja yksi perustajista Arkadi Volozh luopui Venäjän kansalaisuudesta.
Nebius pääsee käsiksi puolijohdeyhtiö Nvidian uusimpiin siruihin, joita sirujätti ei myy Venäjälle. Kolme viikkoa sitten Nvidia teki kahden miljardin dollarin sijoituksen Nebiukseen.
Sähköveron suuruus ei ole merkittävä tekijä
Nebius on noussut muutamassa vuodessa yhdeksi maailman merkittävimmäksi tekoälylaskennan tarjoajaksi. Yhtiön tavoitteena on saavuttaa yli kolmen gigawatin laskentakapasiteetti tänä vuonna.
Tähän tavoitteeseen suhteutettuna Lappeenrantaan nousevalla datakeskuksella on merkittävä rooli Nebiukselle.
Blackwell sanoo, että Lappeenrantaan laajenemiseen vaikutti eniten se, että sieltä löytyi tilaa ja sähköä. Suomen Hallituksen päätöksellä poistaa datakeskuksilta sähkön verotuksen huojennus ei Blackwellin mukaan ole merkittävä tekijä yhtiön päätöksenteossa.
– Kyse on enemmän maan ja sähkön saatavuudesta sekä siitä, miten näemme laajemman ekosysteemin kehittyvän. Ja siinä mielessä Suomi on meille erittäin järkevä valinta, Blackwell sanoo.
