Suomen hallitus sekä eduskunnan ulkoasiain- ja puolustusvaliokunnat saivat tiistaina tilannekatsauksen liittyen viimeaikaisiin epäiltyihin alueloukkauksiin Kaakkois-Suomessa.

Vaikka tilanne oli viikonloppuna viranomaisten hallinnassa, viranomaisviestinnässä on sen perusteella parantamisen varaa, toteavat puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok.) ja varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.)

– Väestön varoittamiseen ja tiedottamiseen liittyvää toimintaa on syytä ripeästi kehittää niin, että suomalaisilla on oikea tilannekuva siitä, mitä maassa ja maamme lähialueilla tapahtuu, Heikki Autto summasi valiokunnan kannan tiedotustilaisuudessa.

Kansalaisten turvallisuudentunteen kannalta keskeistä on oikea ja ajantasainen tieto, sanoo Savola.

– Prosessien on oltava kunnossa ja niiden on oltava kunnossa hyvän sään aikana.

Droonien harhautuminen Suomeen ei ollut yllätys, vaikka tilanne oli uusi. Heikki Autto sanoo, että vastaavanlaisia tapauksia tullee lisää.

– Tänäänkin voi olla uutisoitavaa.

– Niin pitkään kuin Venäjän aggressiivinen hyökkäyssota keskellä Eurooppaa jatkuu, ja kaukovaikutteisten asejärjestelmien käyttö osana sotaa on niin massiivista kuin se nyt on, tällaisia vaaratilanteita syntyy Venäjän naapurimaissa tulevaisuudessakin.

Orpo: Riihessä arvio lisärahasta

Aamupäivällä pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi tilanteesta tiedotustilaisuudessa Valtioneuvoston linnassa.

– Sota on tullut lähelle, ja vaikutukset ulottuneet maamme rajojen sisäpuolelle, Orpo luonnehti tapahtunutta.

Suomen droonipuolustusta parannetaan jatkuvasti.

Pääministerin mukaan viimeistään kevään kehysriihessä arvioidaan, tarvitaanko droonipuolustukseen nopeutetusti vahvistusta.

– Lähivuosina tulemme käyttämään huomattavia summia drooniuhkaan. Jos juuri nyt on kriittistä tarvetta, riihessä on tulossa lisää rahaa.

Orpon mukaan Ukrainalla on oikeus puolustautua. On myös todennäköistä, että lähialueen öljysatamiin kohdistuvat iskut jatkuvat.

– Viime yönä Baltian mailla oli havaintoja, että läheisyydessä on nähty droneja, Suomenlahden suunnalle matkalle olleita, Orpo kertoi.

Vielä Suomi ei ole katsonut tarpeelliseksi pyytää tukea liittolaisilta, mutta EU-johtajiin pidetään tiivis yhteys, Orpo sanoo.

Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Timo Herranen kertoo, että Suomella on riittävä tilannekuva meneillään olevista droonioperaatioista jo nyt.

– Esimerkiksi viime yönä meidän hävittäjäkalusto oli ilmassa lähes koko ajan, Herranen sanoo.

Vaaratiedotteeseen ei tarvetta

Paikalla tiedotustilaisuudessa on pääministerin lisäksi Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, Keskusrikospoliisin, poliisihallituksen ja puolustusministeriön asiantuntijoita.

Myös Orpon mukaan viranomaisviestinnässä on ollut parantamisen varaa, ja sen sujuvoittamiseen tulee jatkossa kiinnittää huomiota.

Drooneista ei sunnuntaina lähetetty vaaratiedotetta. Puolustusvoimien mukaan vaaratiedotteeseen ei ollut tarvetta.

Droonit olivat jo maassa kun tieto tapahtuneesta tuli poliisille ja pelastukselle, kertoo poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki.

Ensimmäinen hätäilmoitus tuli kello 09.34 aamulla.

– Silloin ajateltiin, että riittävä eristys oli riittävä toimenpide, mitään vaaraa ei ollut alueen asukkaille.

– Tiesimme missä se karkeasti ottaen on, mutta tarkkaa sijaintia ei ollut. Emme nähneet syytä käynnistää laajempia väestönhälyttämistoimia, vastaa kenraalimajuri Herranen.

F-35 olisi havainnut droonit

Toista, Luumäelle pudonnutta droonia ei havaittu.

Herranen kuvailee syitä: droonit ovat pieniä, hankalasti havaittavia ja liikkuvat hitaasti, eikä niitä tunnisteta nykyisillä Hornet-hävittäjillä ja maasijoitteisilla tutkilla.

Sen sijaan tulevat F-35 -hävittäjät pystyvät droonit näkemään ja tunnistamaan.

– (Nykyisten hävittäjien) kyky poikkeaa merkittävästi tulevasta F-35 hävittäjästä, joka olisi sen pystynyt näkemään.

– Ilmasijoitteisella valvonnalla siihen olisi pystytty, tämä on kylmä tosiasia, Herranen toteaa.

Korjaus 31.3.2026 klo 12:10: Droonit olivat jo maassa, kun tieto niistä tuli viranomaisille, eivätkä kun tieto tuli julkisuuteen.