EU:n komissio valmistelee suosituksia Euroopan maita koettelevan energiashokin lieventämiseksi.

Asia tuli esille tänään tiistaina EU-maiden energiaministereiden pitämässä hätäkokouksessa. Kokouksen tarkoituksena oli keskustella mahdollisista tukitoimista kotitalouksille ja yrityksille, kun öljyn hinnan nousu tekee elämisestä yhä kalliimpaa.

Suomesta kokoukseen osallistui ympäristö- ja energiaministeri Sari Multala (kok.). Hänen mukaansa eri maiden edustajien näkemykset tarvittavista toimenpiteistä poikkesivat keskenään hyvinkin paljon.

– Näkemykset vaihtelivat Unkarin ja Slovakian vaatimuksista avata öljyputki Venäjälle erilaisiin näkemyksiin pitkän ja lyhyen aikavälin toimista, Multala kertoi kokouksen jälkeen puhelimessa.

Ennen kokousta EU:n energiakomissaari Dan Jørgensen varoitti Eurooppaa pitkittyvästä energiashokista uutistoimisto Reutersin välittämän tiedon mukaan.

Jørgensen on puhunut jo aikaisemmin energian säästön puolesta. Sari Multala puolestaan suhtautuu energian säästöön torjuvasti. Kuuntele alla olevasta audiosta Multalan perustelut.

Kokouksen oli kutsunut koolle EU:n neuvoston puheenjohtajamaa Kypros. Sen mukaan kokouksen tarkoitus oli varmistaa, ettei energian hinnan nousu haittaa kohtuuttomasti eurooppalaista kilpailukykyä eikä kansalaisten hyvinvointia.

Sähkö kallistui Italiassa

Jos näkemykset tarvittavista toimista vaihtelevat maittain, vaihtelee myös Iranin sodan tuoman energiashokin vaikutukset.

Suomessa tuntuvin seuraus öljykuljetusten seisahtumisesta Hormuzinsalmella on ollut bensan ja dieselin hintojen nousu yli kahteen euroon.

Italiassa ja joissain Itä-Euroopan maissa koteja ja teollisuutta rasittaa sähkön hinnan nousu. Sähkö tuotetaan näissä maissa pitkälti kaasulla. Sähkön hinta on noussut, koska Iranin sota on nostanut myös kaasun hintaa. Kaasu on kallistunut Euroopassa Iranin sodan alusta.

– Meillä on ennen kaikkea polttoaineiden hintoihin liittyvä hintakriisi, mutta polttoaineen saatavuus on meillä yhä edelleen hyvä, Multala sanoo.

Iran ja muut Persianlahden maat ovat suuria maakaasun tuottajia, ja myös kaasun tuotanto on vähentynyt sodan tuhojen takia.

Suomessa sähkö tuotetaan pitkälti fossiilittomilla energianlähteillä kuten tuulella ja ydinvoimalla. Kaasun ja öljyn hintakiri ei ole siten nostanut sähkön hintaa.

Sama ilmiö on näkyvissä myös esimerkiksi Espanjassa ja Portugalissa. Maat tuottavat uutistoimisto Reutersin mukaan yhä suuremman osan sähköstään uusiutuvilla energianlähteillä.

Vain lyhytkestoiset tuet sallittaisiin

EU-maiden johtajat ovat lausuneet aiemmin maaliskuussa, että lyhytkestoiset tuet voivat olla tarpeen eniten hinnannoususta kärsiville. Johtajien keskusteluissa on ehdotettu sähköverojen alennusta, alhaisempia siirtomaksuja ja valtion tukia.

Ruotsissa hallitus ja sitä tukevat ruotsidemokraatit ovat ehdottaneet polttoaineverojen alennusta sekä korotettua sähkötukea kotitalouksille. EU:n ulkopuolella olevassa Norjassa hallitus on päättänyt jo keventää bensan ja dieselin verotusta huhtikuusta alkaen.

EU:n komissio on korostanut, että mahdolliset tuet saisivat kohdistua hintojen noususta eniten kärsiville kotitalouksille ja yrityksille, eivät tasaisesti kaikille. Komissio painottaa myös sitä, että tuet jatkuvat vain lyhyen aikaa.

Yrityksiä lieventää öljyn hinnan nousua tehtiin jo noin kaksi viikkoa Yhdysvaltojen ja Israelin tekemän hyökkäyksen jälkeen. Energiajärjestö IEA:n jäsenvaltiot sopivat, että ne voivat vapauttaa varmuusvarastoistaan öljyä markkinoille. Toiveena oli, että se hillitsee hintojen nousua.

Öljyriippuvuus nosti jo korkoja

Iranin sodan aiheuttaman energiashokki paljastaa sen, että Eurooppa on yhä edelleen hyvin riippuvainen tuontienergiasta, öljystä ja kaasusta. Kun öljyn ja kaasun hinta nousee, vaikutus valuu laajasti palvelujen ja tavaroiden hintoihin. Myös korot nousevat nopeasti.

EU:n tilastoviranomainen Eurostat kertoi tänään tiistaina inflaation eli yleisen hinnannousun kohonneen jo 2,5 prosenttiin euroalueella. Tavoite on, että inflaatio pysyy kahdessa prosentissa.

Kun inflaatio ylittää kahden prosentin rajan, Euroopan keskuspankki EKP voi nostaa ohjauskorkojaan. Se riski näkyy nyt jo asuntolainojen pohjana olevassa vuoden euriborissa.

Vuoden euribor on noussut jo 2,87 prosenttiin. Asuntolainat on sidottu Suomessa yleisesti vuoden euriboriin. Korko on käynyt vieläkin korkeampana Iranin sodan aikana.

Täydennetty 31.3.2026 kello 21.02. Lisätty ministeri Sari Multalan audio.

Korjaus 1.3.2026 kello 11.05. Korjattu jutun ingressissä ollut Slovenia Slovakiaksi. Ingressissä luki aiemmin, että Unkari ja Slovenia vaativat öljyputken avaamista Venäjälle. Tätä vaativat Unkari ja Slovakia.