Kun Janne Vainio sai avaimet upouuteen asuntoonsa maaliskuussa 2019, puuttui asunnosta juokseva vesi ja sähkö.

Hyvin pian Vainio huomasi, että Lujatalon 300 000 euroa maksanut kaksio Kuopion keskustassa Valkeisenlammen rannalla oli täynnä rakennusvirheitä. Kallis asunto ei näyttänyt alkuunkaan siltä, mitä hän oli odottanut.

– Vikalista oli pitkä kuin Moskovassa leipäjonot vuonna 1984. Kolme vuotta kesti, että sain asunnon kuntoon.

Lopputulos oli 74 korjattavaa virhettä. Vaikka suurin osa virheistä on vuosien varrella korjattu, taloyhtiön riita Lujatalon kanssa on yhä kesken.

Asianajajan mukaan lähes jokaisessa uudiskohteessa on riita

Kuopion taloyhtiötä tai Lujatalon toimintaa ei voi pitää yksittäistapauksena.

Rakennusriita-asioihin erikoistunut asianajaja Mikko Saari on hyvin työllistetty rakennusalan riidoilla.

– Lähes jokaisessa uudiskohteessa, jota tällä hetkellä rakennetaan Suomessa, on jonkinasteinen erimielisyys, Saari väittää.

Saaren mukaan riita-asiat voivat venyä jopa yli kymmenen vuoden saagoiksi. Hänen pöydällään on tapauksia, joissa rakennusliike on tietoisesti viivytellyt korjauksia. Yksi tapa viivyttää on kiistää vastuu.

– Ensin väitetään, ettei kyse ole rakennusvirheestä, vaan normaalista kulumisesta tai asukkaan itsensä aiheuttamasta vahingosta. Korjaus viivästyy, kun vastuuta pallotellaan.

Toinen tapa paikata tilannetta on korjata virheet osittain. Ongelman pintapuolinen korjaaminen ei poista rakennusvirheen juurisyytä.

– Sama vika toistuu vuoden päästä, ja prosessi alkaa alusta.

Tietopyyntöihin myös jätetään vastaamatta.

– Kirjeisiin ja sähköposteihin vastataan viiveellä tai ei lainkaan. Kun asukas ei saa vastausta, hän ei tiedä, onko asia etenemässä.

Lujatalo ei kommentoi yksittäistapausta

Kuopiolaisen taloyhtiön tapauksessa Lujatalolle päätyi lopulta 220 selvitettävää asiaa katosta salaojakaivoihin, ja piileviä vikoja on löytynyt yhä.

Yle on todentanut tässä jutussa kerrotut rakennusvirheet taloyhtiön asiakirjoista.

Lujatalo on kiistänyt monet virheet. Yle pyysi kommenttia Lujatalolta rakennusvirheiden käsittelystä yleisesti ja sekä kommenttia Kuopion kohteesta.

– En voi lähteä kommentoimaan yksittäistä tapausta, se ei ole meidän tapamme, sanoo asuntorakentamisen toimialajohtaja Tero Saanisto.

Saanisto luonnehtii syitä pitkittyneisiin riitatilanteisiin yleisellä tasolla.

– Tyypillisesti, kun näkemysero syntyy ja tilanne pitkittyy, saattaa taustalla olla henkilökemiat osakkaan ja rakennusliikkeen puolelta asiaa hoitavan välillä.

Ero asiakkaan kokeman laadun ja alan yleisen laatuvaatimuksen välillä voi myös Saaniston mukaan aiheuttaa erimielisyyksiä.

– Voi olla, että asiakkaan odottamaa laatua ei olla pystytty asiakkaalle toimittamaan. Me emme ole onnistuneet siinä.

Kuluttajariitalautakunta linjasi vuonna 2024, että Lujatalon pitäisi korjata kuopiolaiskohteen rakennusvirheet. Silti vikoja on korjattu hitaasti.

Suurimmat riidanalaiset taloyhtiön korjaustyöt lähtivät eteenpäin vasta, kun Janne Vainio soitti suoraan yhdelle Lujatalo Oy:n kuopiolaisista omistajista viime vuoden toukokuussa. Asia ei ollut edennyt takuutyönjohtajan kautta lainkaan.

– Saunakin korjattiin kolmasti. En ymmärrä, miksei tehdä kerralla hyvää, Vainio ihmettelee.

Hänellä on omien laskujensa mukaan mennyt yli tuhat työtuntia asioita hoitaessa. Sähköposteja on sinkoillut Lujatalon suuntaan yli yli kuuden vuoden ajan vähintään viikoittain, Vainio sanoo.

Lujatalon Saaniston mukaan rakennusvirheiden pitkittynyt korjaaminen on poikkeuksellista, ja tämänkaltaiset kohteet ovat yksittäistapauksia.

Asumiseen vaikuttavat virheet korjataan Saaniston mukaan heti ja esteettiset virheet vuositarkastuksen yhteydessä.

– Pyrimme saamaan kaikki korjaukset valmiiksi kolmessa kuukaudessa vuositarkastuksesta.

Tavarantarkastaja Risto Grönberg jäi juuri eläkkeelle. Hänen työtään oli toimia neutraalina tarkastajana sellaisissa kohteissa, joissa taloyhtiö riiteli rakentajan kanssa rakennusvirheistä.

Hän teki tavarantarkastuksia vuodesta 1997 aina vuoden 2025 loppuun.

– Kyllä tämä on ihan totta, että tässä viimeisen 15–20 vuoden aikana rakennusvirheet ovat lisääntyneet koko ajan enemmän.

Lujatalon Saaniston tuntuma on, että virhemäärät ovat päinvastoin vähentyneet viime vuosina, mikä näkyy asiakastyytyväisyyskyselyiden kohenemisena koko 2020-luvun.

Saanisto pohtii videolla, olisiko rakennusvirheiden määrä ollut koko alalla suurempi rakentamisen nousukaudella ennen koronaa ja Ukrainan sotaa:

– Asuntorakentamisen buumin aikana oli resurssipulaa, ja kaikki työvoima ei ollut yhtä ammattitaitoista, mikä saattoi vaikuttaa laatuun.

Nyt tilanne on toisin. Vasta julkaistun uudisasuntojen ostajien asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan suomalaiset ostajat ovat historiallisen tyytyväisiä uudisrakentamisen laatuun. Lujatalo saavutti ennätyspisteensä tämän vuoden arviossa.

Grönbergin mukaan ongelmien taustalla ovat aikataulupaineet, työvoima ja pilkotut aliurakoitsijaketjut. Kun aliurakoitsijaketju on pitkä, vastuu myös hämärtyy.

– Pääurakoitsija on aina vastuussa, mutta toki se yrittää saada ali-aliurakoinnin vastaamaan omasta työstään. Maksajan roolista sitten riidellään.

– Isoissa kohteissa voi olla pitkä ketju, eikä lopullinen tekijä välttämättä edes tiedä, mikä se alkuperäinen suunnitelma on ollut.

Lujatalo käyttää rakentamisessaan pääsääntöisesti pelkästään aliurakoitsijoita, konsernissa on jonkin verran alueellisia eroja.

Kun Janne Vainio sai avaimet uuteen kotiin vuonna 2019, oli asunto vielä kaukana muuttovalmiista:

Vuositarkastuksen painoarvoa ei aina ymmärretä

Mikko Saari korostaa, että yksivuositarkastus on kriittinen hetki rakennusvirheiden raportoinnissa. Hänen kokemuksensa mukaan rakennusliikkeet käyttävät osaamistaan omaksi hyödykseen, eivätkä asukkaat aina ymmärrä, mitä lopputuotteen pitäisi olla.

Taloyhtiön ja asukkaan kannattaa Saaren mukaan aina palkata tekninen asiantuntija vuositarkastukseen. Kriittisiä mittauksia ei usein tehdä kunnolla.

– Siellä on iäkäs asukas yksin tai kiireinen vanhempi lasten kanssa, eikä ymmärretä sen tilanteen tärkeyttä.

Pintapuoliset asiat käydään läpi silmämääräisesti, mutta teknisiä mittauksia ei useinkaan tehdä.

– Rakennusliike haluaa viedä sen nopeasti läpi. Kylpyhuoneen kaatojen tarkistaminen tai ilmanvaihdon mittaaminen jäävät kokonaan väliin – ja juuri siellä ongelmat usein piilevät.

Ylen saamista asiakirjoista käy ilmi, ettei kuopiolaisen taloyhtiön palkkaama rakennustarkastaja saanut Lujatalolta rakennekuvia tai palokatkosuunnitelmia taloyhtiön yksivuotistarkastukseen.

Joitain virheitä korjattiin, mutta koska yksimielisyyteen rakennusliikkeen ja taloyhtiön kesken ei päästy, tilattiin paikalle tavarantarkastaja. Hänelle luovutettiin 350-sivuinen dokumentti rakennusvirheistä.

Asiakirjat kuuluvat taloyhtiölle

Vainion taloyhtiö ei ole seitsemän vuoden jälkeenkään saanut kaikkia taloon liittyviä dokumentteja Lujatalolta. Lujatalo on vedonnut yrityssalaisuuksiin.

– Eihän siellä mitään yrityssalaisuutta ole, ne ovat kaikki rakennusluvan alaisia asiakirjoja, jotka ilman muuta kuuluu luovutettavaksi, asianajaja Saari painottaa.

Lujatalo ei ole vieläkään luovuttanut 7 vuotta sitten rakentamansa kiinteistön kaikkia asiakirjoja taloyhtiön hallitukselle. Janne Vainio ei voi kuin arvailla taloyhtiön salaojien sijaintia ja rakennetta:

Lujatalon asuntorakentamisen toimialajohtaja Tero Saanisto ei ota yksittäistapaukseen kantaa, mutta ihmettelee tilannetta.

– Lujatalon periaate on se, että me noudatamme lakia. Asuntokauppalain mukaan toimitaan, ja kaikki tekniset asiakirjat, jotka asuntokauppalaki edellyttää luovutettavaksi, luovutetaan.

Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.