Pelaajien nimet vilkkuvat tablettitietokoneen näytöllä, kun KooKoo harjoittelee kotiareenansa jäällä Kouvolan Sumulaaksossa.

Näyttöä lukee kaukalonlaidalla KooKoon fysiikkavalmentaja Manu Lähteenmäki. Osa pelaajista on näytöllä keltaisella, osa punaisella. Väri kertoo rasituksen tasosta.

KooKoon vauhtikiekko on saanut tällä kaudella monen vastustajan tappiosarakkeen kirkuvan punaiselle. Nopeasti pelin suuntaa muuttava joukkue etenee usein vikkelästi hyökkäysalueelle luoden kovasta vauhdista paikkoja alivoimaista ja vielä epäjärjestäytynyttä puolustusta vastaan.

Joukkue takoi runkosarjan piste-ennätyksensä (115) ja teki toiseksi eniten maaleja (217) samalla päästäen niitä kolmanneksi vähiten (155).

Kouvolalaisten pelitapa ei ole mahdollistunut pelkällä valmennuksen mahtikäskyllä: pelataanpa pojat nopeasti. On tarvittu suunnitelmallista harjoittelua, jossa tieteellisellä näytöllä ja mittaamisella on tärkeä rooli.

Lähteenmäki, 29, on valmennus- ja testausopin pääaineesta Jyväskylän yliopistosta valmistunut liikuntatieteiden maisteri.

KooKoon pelityylin toteuttaminen vaatii niin puolustajilta kuin hyökkääjiltäkin nopeutta ja nopeustaitavuutta, sanoo Lähteenmäki.

Nopeus ja nopeustaitavuus eivät tarkoita pelkästään hyökkääjien luisteluvauhtia tai kykyä harhauttaa, vaan esimerkiksi myös puolustajien kykyä tunnistaa tilanne oikein ja syöttää omalta alueelta tarkasti vastustajan siniviivalle edenneelle hyökkääjille.

Tästä syystä Kouvolassa on panostettu nimenomaan nopeuteen.

– Kaikkien pelaajien nopeudesta ja hermostollisesta voimantuottokyvystä on pyritty saamaan maksimit irti. Siihen perustuu se, miksi olemme joukkuetasolla keskimäärin nopea ja jalkava joukkue.

Hermostollisella voimantuottokyvyllä tarkoitetaan niin sanottua räjähtävää voimaa.

– Kenestäkään ei saa nopeuskestävää tai nopeustaitavaa, jos hän ei ole nopea. Nopeus on siis pohjaominaisuus, joka siellä on oltava, sanoo opinnoissaan ihmisen fysiologiaan ja biomekaniikkaan perehtynyt Lähteenmäki.

Nopeuden kehittäminen ei ole nopeaa

Jääkiekossa pelaajan pitää olla samaan aikaan nopea, vahva ja kestävä. Kyseessä on niin sanottu repeated sprint -laji, sanoo Lähteenmäki.

– Jotta voi olla toistuvasti nopea, pitää olla myös kestävä.

Nopeus on ominaisuutena kaikista haastavin kehittää, sillä sen rakentaminen häiriintyy herkimmin muiden ominaisuuksien kehittämisestä ja siihen vaikuttavat eniten perinnölliset tekijät, sanoo Lähteenmäki.

Fysiikkavalmentaja toteaa, ettei kaikista pelaajista saada sarjan nopeimpia, mutta luonnostaan hitaampiakin voidaan kehittää niin, että he saavat potentiaalistaan kaiken irti.

Lähteenmäen mukaan myös KooKoon kokeneemmat pelaajat ovat pystyneet kehittymään nopeammiksi.

Nopeuden kehittäminen vaatii tarkkaa suunnittelua, jotta harjoituskuorma ei kasva liikaa.

Kehittyäkseen on tehtävä korkean intensiteetin harjoituksia pelitilanteita vastaavalla vauhdilla, mutta levon ja työn jaksot pitää olla oikein rytmitetty eli harjoittelun tulee olla järkevää.

Treenien jaksottamisessa auttavat sykeseuranta sekä jokaisen harjoitusviikon aloittavat fysiikkatestit, jotka suoritetaan voimalevyjen päältä kevennyshypyillä.

– Hyppykorkeus kuvaa hermoston valmiustilaa harjoitella. Hermostollinen räjähtävä voimantuottokyky näyttää, jos on väsymystä ja tulevaa treeniviikkoa voidaan muokata sen mukaan.

Kovakuntoinen KooKoo

Viikoittainen pelaajien testaaminen tuottaa dataa, josta voidaan nähdä kauden kehityskäyrä.

Lähteenmäki toteaa ylpeänä, että tässä on KooKoon merkittävä onnistuminen. Tavallisesti pelaajien kunto laskee pelikuorman vuoksi niin, että pelikauden alla testitulokset ovat huipussaan ja kauden lopussa heikoimmillaan.

KooKoossa on menty jo viime kaudesta lähtien eri suuntaan.

– Joukkueen keskiarvo ja lähes jokainen pelaaja on kehittynyt myös pelikauden aikana.

Kehitys ei ole tasaisesti nousevaa, vaan mukana on myös laskevan kuntokäyrän jaksoja, mutta joukkueen keskiarvo on nyt parempi kuin se oli syksyllä.

Lähteenmäki kehuu KooKoon valmennusryhmän osaamista tämän kokonaisuuden hallinnassa.

– Kaikki jääharjoitukset ja oheisharjoitukset suunnitellaan niin, että ne tukevat meidän haluamaamme pelitapaa. Sitä kautta pelaajat pystyvät toteuttamaan sitä peliä ja olemaan nopeita.