VOOZH about

URL: https://yle.fi/a/74-20218377

⇱ Museo halusi tietää, miten viidesluokkalaiset leikkivät: Porvoossa kouluun tuotiin stressipallo ja Twister-matto | Kotimaa | Yle


Hyppää sisältöön
Hyppää sisältöön

Luokkahuoneen oviaukko toimii sählymaalina ja kolme oppilasta keskittyy vuorollaan tekemään maaleja. Porvoon Keskuskoulun 5B-luokkalaisilla on käynnissä tavallisesta poikkeava koulupäivä.

Omien lelujen tuominen kouluun on normaalisti kiellettyä, mutta nyt viidesluokkalaiset ovat saaneet pakata reppuunsa lempilelunsa ja -leikkinsä. Luokkahuoneessa pelataankin samanaikaisesti säbää, Twisteriä ja shakkia.

Aapi Oras on tuonut kouluun pikkuautoja. Autot on saatu lahjana isovanhemmilta ja serkuilta.

– Niitä on ainakin sata. Niitä on helppo pitää lähellä ja niillä on helppo leikkiä. Koska ne ovat kivoja, listaa Oras.

Leikki on autoilua automatolla.

Minka Tolonen on tuonut kouluun pienen muovisen leikkiponin ja Elsa-barbien.

Minka Tolonen on tuonut kouluun mukanaan pienen muovisen leikkiponin ja Elsa-barbien. Kuva: Olli-Pekka Kursi / Yle

– Aion lahjoittaa nämä museoon, koska tykkäsin näistä barbeista tosi paljon pienenä. En enää hirveästi leiki niillä. Nyt toiset saavat niistä iloa, hän sanoo.

Linnea Kalevala toi kouluun ilves-pehmoeläimensä.

– Se on veljeni vanha ja ollut minulla tosi kauan. Se on ollut jokaisessa kodissa ja olen ottanut sen mukaan lomille ja kaikkialle.

Elle Kouki on tuonut mukaansa leikkiruokasetin.

– Se on ollut minulla noin 5–6 vuotta. Leikin tällä paljon noin pari vuotta sitten. Nyt leikin tällaisilla stressipalloilla, hän näyttää.

Stressipallon hymynaamat saavat Elle Koukin hyvälle tuulelle. Kuva: Olli-Pekka Kursi / Yle

Ensimmäinen keräys 100 vuotta sitten

Tällä ja ensi viikolla viidesluokkalaisten kouluun tuomat lelut ja leikityt leikit päätyvät osaksi museokokoelmia.

Lelu- ja leikkinäytteiden kerääjänä on espoolainen Museo Leikki. Projektitutkija Valtteri Korvan mukaan leikkikulttuurin tallentaminen on osa laajempaa kulttuuriperinnön vaalimista. Suomessa on pitkät perinteet leikkikulttuurin keruussa.

Leikkejä tallennettiin ensimmäisen kerran sata vuotta sitten, kun kansakoululaiset eri puolilta maata keräsivät leikkiperinnettä talteen vuonna 1926 Toivo E. Okkolan Leikkiä ja urheilua -kilpakeruussa.

Museo Leikin kummiluokaksi haki tänä vuonna useita kouluja eri puolilta Suomea, mutta mukaan valittiin vain viisi luokkaa eri puolilta Suomea.

– Saamme museoon talteen tietoa tämän päivän lasten lempileluista ja lempileikeistä tulevia sukupolvia ja tutkimusta varten, selittää Museoleikin amanuenssi Anna Salonen.

Tiedonkeruu tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensin Museoleikin edustajat haastattelevat lapsia heidän lempilelujensa äärellä, ja myöhemmin järjestetään leikkiviikko, jolloin lapset dokumentoivat itse lempilelujaan ja -leikkejään.

Tänään ei pelatakaan shakkia vaan antishakkia. Isak Marttinen selittää pelin säännöt koulukavereilleen. Aina ei jaksa pelata samaa, sanoo Marttinen. Kuva: Olli-Pekka Kursi / Yle

Nykyleikit ovat pelaamista

Monet viidesluokkalaisten leikit ovat useimmiten pelaamista. Vanhemmallekin polvelle tuttuja ovat muun muassa kirkonrotta ja kahden tulen välissä.

Minka Tolosen suosituimmat leikit ovat jalkapallon pelaaminen tai puhelinpelit. Oppilaiden mukaan jalkapalloa, ja ylipäätään pallo- ja juoksupelejä, leikitään koulussa paljon.

– Aika hitsin paljon, sanoo Elle Kouki.

Linnea Kalevala puolestaan keinuu useimmiten välitunneilla.

– Joskus leikimme hippaa.

Porvoolaiset 5-luokkalaiset kertovat lempileluistaan
Opettaja Kristiina Tanila-Pellikka kertoo alakoululaisten suosituimmista välituntileikeistä
Alakouluikäisten pihaleikeistä suosituimpia ovat erilaiset palloilupelit tai kahden joukkueen toiminnalliset leikit, kuten kahden tulen välissä, kirkonrotta tai polttopallo.