Vuosi sitten Yhdysvaltain presidentti Donald Trump esiintyi maireana Valkoisen talon ruusupuutarhassa. Hän kantoi käsissään pahvitaulua, jossa komeilivat ulkomaille asetetut tullilukemat.

Kiinalle 34 prosenttia, EU:lle 20 ja niin edelleen.

Sittemmin tasot ovat vaihtuneet monesti. Trump on perunut tai lykännyt joitakin tulleja, kiristänyt toisia ja asettanut tullit taas uudestaan, kun USA:n korkein oikeus kumosi ne ensin. Tällä hetkellä EU:n keskimääräinen tullitaso on noin 10 prosenttia.

Ekonomisteille, yrityksille ja kauppakumppaneille vuoden takainen tullijulistus oli suoranainen shokki. Tullien perusominaisuus on se, että ne vähentävät kauppaa ja syövät talouskasvua sekä tuottavuutta.

Omalle kannattajakunnalleen Trump pääsi kuitenkin tekemään tullijulistuksellaan suuria lupauksia.

Mitä tulleista on seurannut ensimmäisen vuoden jälkeen? Keräsimme tiedot ja kysyimme asiantuntijalta.

1. Lupaukset amerikkalaisille eivät pidä

Yksi Trumpin päälupauksista oli tuoda tullien avulla Yhdysvaltoihin takaisin tehtaita ja teollisuustyöpaikkoja.

Kumpikaan ei ole toteutunut. Sekä teollisuustyöpaikkojen että tehdasinvestointien määrä on ollut Trumpin kaudella jatkuvassa laskussa. Jättimäiset tekoälyinvestoinnit datakeskuksiin ovat kyllä jatkuneet, mutta niissä tehdastyöpaikkoja ei ole tarjolla.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kauppapolitiikan johtaja Timo Vuori toteaa, että ilman tulleja teollisuustyöpaikkoja olisi saattanut kadota enemmänkin.

– Alat, joita tulleilla suojattiin, ovat varmaan osittain pystyneet säilyttämään työpaikkoja.

– Ne työpaikat taas, jotka ovat tuontiriippuvaisia, kärsivät tulleista ja niissä on ollut haasteita.

Koko lupaus oli alusta asti lähinnä toiveajattelua: Yhdysvalloissa palkat ja tuotantokustannukset ovat niin paljon esimerkiksi Aasian maita korkeampia, että tulleilla teollisuustyöpaikkoja on äärimmäisen vaikeaa pakottaa Yhdysvaltoihin.

Toiseksi Trump lupasi keventää veroja ja laittaa ulkomaat maksamaan tulleja sen sijaan, että yhdysvaltalaiset joutuvat maksamaan veroja.

Osin tavoite on onnistunut. Tullien asettaminen on tietenkin tuonut tuloja liittovaltion kassaan (noin kolmikertaisesti verrattuna aiempiin vuosiin) ja samalla Trumpin viime kesän lakipaketti Big beautiful bill on tuonut amerikkalaisille tuhteja veroalennuksia.

Valtaosan tulleista ovat kuitenkin maksaneet amerikkalaiset maahantuojat ja kuluttajat – eivät ulkomaiset viejät.

Verojen alentaminen tulleja nostamalla on siis lähinnä siirtänyt verotuksen painopistettä Yhdysvaltain sisällä. Osa varsinaisista veroista on keventynyt, mutta ulkomaisia komponentteja sisältävät tavarat ja tuontituotteet ovat kalliimpia, kun niiden hinnassa on nyt mukana mukana tullimaksuja eli ”tuontiveroja”.

– Esimerkiksi terästullit osuvat amerikkalaisten omaan nilkkaan, koska he joutuvat maksamaan 50 prosentin tulleja teräskomponenteista, joita tuodaan ja integroidaan heidän koneisiinsa ja laitteisiinsa, Vuori sanoo.

Näistä syistä myös amerikkalaisen teollisuuden edustajat suhtautuvat tulleihin kyselyiden mukaan hyvin kielteisesti.

Lisäksi Trump lupasi laittaa inflaation kuriin ja pienentää kuluttajien kustannuksia.

Tullien asettamisen jälkeen inflaatio on kuitenkin odotetusti kiihtynyt. Tullit nostavat hintoja, kun tavaroiden ja komponenttien maahantuojat siirtävät tullimaksuja lopputuotteidensa hintoihin.

Myös dollarin heikkeneminen nostaa amerikkalaisille tuontituotteiden hintoja.

2. Tullit rokottavat Suomen vientiä

Suomen kaltaisille pienille vientimaille tullit ovat myrkkyä, EK:n Timo Vuori toteaa. Asiaa ei helpota se, että Yhdysvallat on noussut viime vuosina yhdeksi Suomen tärkeimmistä vientimaista.

Viime vuonna Suomen vienti Yhdysvaltoihin putosi, jos viime vuoden vientilukuihin osuneita laivatilauksia ei huomioida.

– Edelliseen vuoteen verrattuna viennin arvon pudotus oli noin viisitoista prosenttia. Tulleilla on ollut tässä merkittävä vaikutus, Vuori sanoo.

Vuoren mukaan tullit ovat erityisen hankalia pk-yrityksille. Niillä kilpailuasetelma on usein tiukka, ja tullimaksujen vuoksi yhdysvaltalaiset tuojat voivat siirtyä ostamaan tuotteita ja komponentteja esimerkiksi pienempien tullien maista.

EK:n jäsenkyselyiden perusteella suomalaisyrityksiä rasittavat tullit on onnistuttu pääosin siirtämään tuojien maksettavaksi.

– Yli 75 prosenttia yrityksistä ilmoittaa, että he ovat pystyneet siirtämään ylimääräisen tullikulun loppuasiakkaan eli todennäköisesti amerikkalaisen asiakkaan maksettavaksi.

Vuoren yhteenveto on se, että pahimpiin pelkoihin verrattuna suomalaisyritysten tilanne näyttää ensimmäisen tullivuoden jälkeen odotettua paremmalta, eikä vientiin ole tullut kauhukuvien kaltaista romahdusta.

– Näen, että me olemme pystyneet selviytymään melko hyvin, vaikka yritysten ja toimialojen välillä onkin eroja.

3. Yhdysvallat haki selkävoittoa, Kiina iski takaisin

Tullipäätösten kolmas ulottuvuus koskee suurvaltakilpailua.

Trump halusi käydä tulleilla etenkin Kiinaa vastaan, jolle presidentti asetti ylimmillään hetkeksi jopa sadan prosentin tullit. Nyt tulli on runsaan 25 prosentin tasolla.

Korkeat tullit ovat tuoneet tulosta. Kiinan vienti Yhdysvaltoihin laski viime vuonna noin 30 prosenttia.

Tämä on osa Trumpin pyrkimystä alentaa alijäämää niin sanotussa kauppataseessa, joka kertoo viennin ja tuonnin erotuksen. Vuosikausien ajan tilanne on ollut se, että Kiina tuo Yhdysvaltoihin selvästi enemmän tavaraa kuin Yhdysvallat vie Kiinaan.

EK:n Timo Vuorella on kaksi keskeistä huomiota suurvaltojen välisestä mittelöstä. Ensinnäkin Yhdysvallat on onnistuneesti padonnut Kiinan vientivetoista taloutta.

– Trumpin tullit ovat lisänneet painetta Kiinan talouden talouteen, kun vienti USA:han ei vedä. Yhdysvallat on Kiinalle tärkeä markkina, joten tämä on tietysti osunut Kiinan kilpeen.

Toiseksi Kiina on kuitenkin osoittanut mahtinsa Yhdysvaltojen suuntaan, kun se asetti viime vuoden lopulla vientirajoituksia harvinaisille maametalleille. Rajoitukset iskivät äkisti yhdysvaltalaisyrityksiin, jotka tarvitset maametalleja tuotannossaan.

Tulos oli, että Trump taipui kovimmista tulleistaan ja suurvaltojen kauppasotaan tuli välirauha.

Seuraavia käänteitä saadaan odottaa toukokuulle, jolloin Trumpin on määrä matkata Kiinaan presidentti Xi Jinpingin vieraaksi.

Jo nyt on kuitenkin selvää, että vaikka Trump voikin päästä tulleilla osaan tavoitteistaan, hinta on kova myös Yhdysvalloille.