Kaakkois-Suomeen pudonneista drooneista toinen tehtiin vaarattomaksi räjäyttämällä.
Mutta miten Puolustusvoimat yleisesti ottaen toimii, kun maastosta löytyy mahdollisesti vaarallinen sotilaallinen laite? Kysyimme asiaa maavoimien esikunnasta pioneeritarkastaja Riku Mikkoselta. Hän ei ota kantaa siihen, tekikö Kouvolan pohjoisosissa raivauksen nimenomaan Puolustusvoimat.
Ensimmäinen vaihe on aina alueen eristäminen ja asiattomien pääsyn estäminen kohteen läheisyyteen. Seuraavaksi tutkitaan, millaisesta laitteesta ja kohteesta on kyse.
– Pyrimme tunnistamaan laitteen mahdollisimman tarkasti. Selvitämme, millainen sytytysjärjestelmä siinä on, minkä tyyppisestä räjähteestä on kyse ja mikä on vaara-alue. Tähän käytetään esimerkiksi robottia tai omaa droonia, jotta vältetään vaara-alueella liikkuminen, Mikkonen kuvailee.
Vaara-alue riippuu räjähdysaineen määrästä, vaikutusperiaatteesta eli esimerkiksi sirpale- tai painevaikutuksesta, ja paikasta.
Seuraavaksi päätetään, miten laite tehdään vaarattomaksi.
– Vaihtoehtoina ovat räjähteen siirtäminen ja hävittäminen turvallisessa paikassa, räjähteen purkaminen tai raivaaminen paikallaan. Räjähde voidaan raivata esimerkiksi räjäyttämällä raivaamispanoksella, ampumalla, laukaisemalla tai polttamalla.
Tavallisin tapa on raivaamispanos, jolla laite räjäytetään hallitusti. Tarvittaessa käytetään suojarakenteita vahinkojen estämiseksi. Suoja voi olla esimerkiksi hiekkasäkeistä rakennettu suojaseinämä.
Mikkonen korostaa, ettei kansalaisen tule koskaan koskea epäilyttäviin esineisiin eikä jäädä niiden läheisyyteen.
– Räjähteissä ja miinoissa voi olla itsetuho- tai itseneutralisoitumisominaisuus. Silloin räjähde joko räjähtää itsestään tai muuttuu vaarattomaksi tietyn ajan kuluttua, Mikkonen selittää.
Sytytin voi reagoida erilaisiin herätteisiin, vaikkapa liikuttamiseen tai magneettikentän muutokseen ja räjäyttää panoksen.
Entä miten kansalaisen tulee toimia, jos maastosta löytyy pudonnut drooni tai muu epäilyttävä esine?
– Ilmoitus poliisille on ensimmäinen toimenpide. Jos mahdollista, räjähde kannattaa merkitä ja estää muiden pääsy alueelle. Näin varmistetaan, ettei kukaan vahingossa altistu vaaralle, Mikkonen ohjeistaa.
Mikkonen korostaa, että hänen kertomat periaatteet koskevat normaaliolojen toimintaa.
– Sodan aikana taistelukentällä tapahtuva raivaaminen voidaan toteuttaa eri tavoin kuin rauhan ajan raivaaminen, hän sanoo.