Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoo luottavansa puolustusvoimien arvioon droonien torjumisesta sunnuntaina Kaakkois-Suomessa.

Yle tavoitti Häkkäsen perhelomalta ulkomailta. Häkkänen kertoo saaneensa tiedon sunnuntaina heti tapahtumien alettua.

– En muista tarkkaa kellonaikaa, mutta käytännössä heti kun ilmavoimien tutkasensorien havainnot toimitetaan puolustushallinnon operaatiokeskukseen, tieto tulee minulle, heti sen jälkeen presidentille ja muulle valtiojohdolle, Häkkänen sanoo.

Yle on tavoitellut puolustusministeriä sunnuntaista lähtien.

Häkkänen kertoo hoitaneensa tilannetta siitä lähtien yhdessä turvallisuusviranomaisten ja valtiojohdon kanssa matkalta käsin.

Häkkänen sanoo, että ilmavoimat tekee arvion, pudotetaanko drooni vahinkojen välttämiseksi, vai aiheutuuko pudottamisesta vahinkoja sivullisille.

– Tietyissä tapauksissa puolustusministerillä on toimivalta, mutta kiiretilanteissa toimivalta on ilmavoimilla, Häkkänen sanoo.

Häkkänen sanoo, ettei ottanut kantaa siihen, annetaanko droonien liitää vai pudotetaanko ne.

– Luotan meidän puolustusvoimiin ja he ovat tehneet arvion siinä tilanteessa. Se kuuluu heidän vastuuseensa.

Kaakkois-Suomeen putosi sunnuntaiaamuna kaksi droonia haja-asutusalueelle, Kouvolaan ja Luumäelle.

Niiden oletetaan harhautuneen Ukrainan hyökätessä Venäjän öljysatamiin. Ilmavoimat seurasi drooneja hävittäjillä, mutta ei pudottanut niitä. Droonit eivät vahingoittaneet ketään.

Ainakin toinen drooneista on tunnistettu Ukrainan lähettämäksi. Ennen putoamista lennokit lensivät Kaakkois-Suomessa lähellä Kouvolan kaupunkia.

Viranomaisten valtuudet toimia vastaavassa tilanteessa perustuvat aluevalvontalakiin. Häkkänen sanoo, että aluevalvontalain ajanmukaisuutta tarkastellaan.

”Joudumme miettimään koko ajan kansalaisten suojaamista”

Poliittinen johto on Häkkäsen kertoman perusteella tiennyt tilanteesta.

Tiistaina pääministeri Petteri Orpon ja turvallisuusviranomaisten tiedotustilaisuudessa selvisi, että muut viranomaiset saivat tietää droonijahdista vasta, kun droonit olivat jo pudonneet maahan. Siihen asti puolustusvoimat hoiti tilannetta ja katsoi, ettei vaaratiedotetta kansalaisille tarvita.

Myöskään kansalaiset eivät tienneet. Yle kertoi ilmavoimien droonitehtävästä ennen kello 10:tä kysyttyään puolustusvoimilta, miksi Hornetit ovat Kaakkois-Suomen taivaalla.

Olisiko lennokeista jälkikäteen ajatellen kannattanut kertoa jotenkin kansalaisille?

Häkkänen sanoo odottavansa turvallisuusviranomaisten perusteellista raporttia tapahtumista. Sen jälkeen nähdään tilannekuva, miten tiedonkulkua ja kansalaisviestintää on hoidettu.

– Ukrainan massiiviset drooni-iskut Venäjälle varmasti jatkuvat. On selvää, että joudumme nyt, kun tilanne on muuttunut hyvin epätavanomaiseksi, koko ajan varautumaan siihen, miten me normaalioloissa pystymme mahdollisimman ripeästi suojaamaan suomalaisia.

Vaikka droonit eivät ole vihamielisiä vaan Ukrainan lähettämiä, ne aiheuttavat uhkaa.

Harhautuneiden droonien uhka on erilainen kuin jos ne olisi kohdistettu tänne.

Suomi kehittää esimerkiksi hätäviestijärjestelmää, jonka odotetaan valmistuvan ensi vuonna. Sillä tietoa jaettaisiin nopeasti puhelimiin.

Häkkänen: Suomen kyky on hyvä normaaliaikaan

Viime päivinä ilmavoimien hävittäjät ovat päivystäneet ilmassa tarkkailemassa lähes jatkuvasti. Häkkänen ei odota, että tilanne menisi ohi. Siksi herää kysymys, onko Suomella riittävästi resursseja valvoa ilmatilaa ja muuta aluetta, kun Venäjän ja Ukrainen välinen sota läikkyy rajojen yli.

Pääministeri Petteri Orpon mukaan Suomi ei toistaiseksi ole kysynyt liittolaisilta apua valvontaan.

Häkkänen sanoo, että Suomi tekee koko ajan arviota siitä, mikä valmiuden taso puolustusvoimille, rajaviranomaisille ja poliisille riittää.

– Teemme arviota uhkatilanteesta, että mitä tarvitaan lisää.

Häkkäsen mukaan Suomen droonitorjunnan kyky ja havainnointi on hyvä ”normaaliaikojen tapahtumiin”. Mutta sitäkin on kehitettävä.

Droonisota ja -puolustus muuttuvat nopeasti, mutta Häkkänen vakuuttaa niin tapahtuvan myös Nato-maissa ja Suomessa.

– Se on semmoinen asia, jossa ei todellakaan ole jääty eikä tulla jäämään laakereille lepäämään. Puolustusvoimat tietää sen itsekin, että koko ajan pyrimme parantamaan juoksua.

Sadan prosentin varmuutta ei droonien torjumiseen pysty rakentamaan. Suomi aikoo nopeuttaa joitakin torjuntahankintoja, ja tästä päätöksiä odotetaan hallituksen kehysriihestä.

31.3.26 klo 20.05 korjattu: droonit putosivat Kaakkois-Suomeen eikä Kymenlaaksoon, kuten jutussa aluenperin luki